Asunto-osakeyhtiöiden operatiiviset ja taloudelliset riskit sekä niiden hallinta uudiskohteissa
Mäkelä, Joona (2022)
Mäkelä, Joona
2022
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-02-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201181395
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201181395
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman aiheena on asunto-osakeyhtiön operatiiviset ja taloudelliset riskit sekä niiden hallinta uudiskohteissa. Aihe on merkittävä ja ajankohtainen, sillä etenkin kasvukeskuksiin on rakennettu lähivuosina paljon uudiskohteita. Mediassa aiheen ympärillä on ollut esillä uudiskohteiden rakennustyön laatu sekä kasvaneet yhtiölainat. Asunto-osakeyhtiöiden riskienhallinnan tutkiminen on mielekästä, sillä oma asunto on kotitalouksien merkittävin varallisuuserä Suomessa. Näistä asunnoista suuri osa sijaitsee asunto-osakeyhtiöissä, joissa riskin realisoituessa maksajina ovat juuri osakkeenomistajat.
Tutkimuksessa on hyödynnetty kvalitatiivista tutkimustapaa ja tutkielman aineisto on kerätty kolmen asiantuntijahaastattelun avulla. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidusti ja haastateltavat valikoituivat aiheen ympäriltä eri näkökulmista. Haastateltavina olivat isännöitsijä, kiinteistöliiton toimitusjohtaja sekä kokenut kiinteistöalan ammattilainen. Tutkielman tavoitteena on vastata tutkimuskysymyksiin, joista päätutkimuskysymyksiä ovat ”Millaisia taloudellisia ja operatiivisia riskejä uudiskohde sisältää asunto-osakeyhtiön näkökulmasta?” sekä ”Millä keinoin asunto-osakeyhtiö voi hallita uudiskohteen operatiivisia ja taloudellisia riskejä?”. Toista päätutkimuskysymystä täydentää alatutkimuskysymys ”Miten roolit ja vastuut riskienhallinnasta jakautuvat asunto-osakeyhtiön sisällä?”.
Tutkimuksessa havaittiin uudiskohteiden sisältävän asunto-osakeyhtiön näkökulmasta useita erilaisia operatiivisia ja taloudellisia riskejä. Operatiivisia riskejä ovat esimerkiksi rakennuksen vuositarkastuksiin liittyvät riskit sekä sopimusriskit. Taloudellisista riskeistä esiin nousevat muun muassa maksuvalmiusriski, korkoriski sekä yhtiön pääomarakenteeseen liittyvät riskit. Lisäksi havaittiin, että asunto-osakeyhtiöillä on selkeät keinot tunnistaa ja hallita uudiskohteiden riskejä. Riskienhallintakeinoja ovat muun muassa rakennuttajan asettamat vakuudet sekä erilaiset maksuvalmiuslimiitit. Riskienhallintaan johtaa ja valvoo asunto-osakeyhtiön hallitus, kun taas toteutuksesta vastaa pääosin isännöitsijä ja yhtiön sopimuskumppanit. Riskienhallinnassa ei ole käytössä standardeja tai järjestelmiä, jotka takaisivat yhtenäisen pohjan asunto-osakeyhtiöiden riskienhallinnalle.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että uudiskohde pitää sisällään asunto-osakeyhtiölle erityisiä operatiivisia ja taloudellisia riskejä. Suuret yhtiölainat, sijoittajien osuus uudiskohteiden osakekannoista sekä yhtiöiden riippuvuus yleisestä korkotasosta ovat merkittäviä tekijöitä, joihin asunto-osakeyhtiöiden tulee kiinnittää huomiota. Asunto-osakeyhtiöiden tulisi myös tulevaisuudessa hyödyntää riskienhallinnan standardeja ja järjestelmiä omassa toiminnassaan. Tämä lisäisi riskienhallinnan systemaattisuutta yhtiöiden välillä. Aiheen ympäriltä on mahdollista tehdä jatkotutkimusta edellä mainittujen ilmiöiden lisäksi esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden strategisista ja vahinkoriskeistä. Asunto-osakeyhtiöiden riskienhallintaa on yleisesti tutkittu hyvin vähän, jonka myötä aiheesta on mielekästä tehdä lisätutkimusta.
Tutkimuksessa on hyödynnetty kvalitatiivista tutkimustapaa ja tutkielman aineisto on kerätty kolmen asiantuntijahaastattelun avulla. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidusti ja haastateltavat valikoituivat aiheen ympäriltä eri näkökulmista. Haastateltavina olivat isännöitsijä, kiinteistöliiton toimitusjohtaja sekä kokenut kiinteistöalan ammattilainen. Tutkielman tavoitteena on vastata tutkimuskysymyksiin, joista päätutkimuskysymyksiä ovat ”Millaisia taloudellisia ja operatiivisia riskejä uudiskohde sisältää asunto-osakeyhtiön näkökulmasta?” sekä ”Millä keinoin asunto-osakeyhtiö voi hallita uudiskohteen operatiivisia ja taloudellisia riskejä?”. Toista päätutkimuskysymystä täydentää alatutkimuskysymys ”Miten roolit ja vastuut riskienhallinnasta jakautuvat asunto-osakeyhtiön sisällä?”.
Tutkimuksessa havaittiin uudiskohteiden sisältävän asunto-osakeyhtiön näkökulmasta useita erilaisia operatiivisia ja taloudellisia riskejä. Operatiivisia riskejä ovat esimerkiksi rakennuksen vuositarkastuksiin liittyvät riskit sekä sopimusriskit. Taloudellisista riskeistä esiin nousevat muun muassa maksuvalmiusriski, korkoriski sekä yhtiön pääomarakenteeseen liittyvät riskit. Lisäksi havaittiin, että asunto-osakeyhtiöillä on selkeät keinot tunnistaa ja hallita uudiskohteiden riskejä. Riskienhallintakeinoja ovat muun muassa rakennuttajan asettamat vakuudet sekä erilaiset maksuvalmiuslimiitit. Riskienhallintaan johtaa ja valvoo asunto-osakeyhtiön hallitus, kun taas toteutuksesta vastaa pääosin isännöitsijä ja yhtiön sopimuskumppanit. Riskienhallinnassa ei ole käytössä standardeja tai järjestelmiä, jotka takaisivat yhtenäisen pohjan asunto-osakeyhtiöiden riskienhallinnalle.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että uudiskohde pitää sisällään asunto-osakeyhtiölle erityisiä operatiivisia ja taloudellisia riskejä. Suuret yhtiölainat, sijoittajien osuus uudiskohteiden osakekannoista sekä yhtiöiden riippuvuus yleisestä korkotasosta ovat merkittäviä tekijöitä, joihin asunto-osakeyhtiöiden tulee kiinnittää huomiota. Asunto-osakeyhtiöiden tulisi myös tulevaisuudessa hyödyntää riskienhallinnan standardeja ja järjestelmiä omassa toiminnassaan. Tämä lisäisi riskienhallinnan systemaattisuutta yhtiöiden välillä. Aiheen ympäriltä on mahdollista tehdä jatkotutkimusta edellä mainittujen ilmiöiden lisäksi esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden strategisista ja vahinkoriskeistä. Asunto-osakeyhtiöiden riskienhallintaa on yleisesti tutkittu hyvin vähän, jonka myötä aiheesta on mielekästä tehdä lisätutkimusta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [6978]