Mikä hiton damn? : Voimasanojen damn ja hitto funktiot Twitter-keskusteluissa
Hanski, Sere (2022)
Hanski, Sere
2022
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-02-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201171372
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201171372
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan englanninkielisen voimasanan damn ja suomenkielisen voimasanan hitto edustumista suomenkielisissä Twitter-keskusteluissa. Tutkimuksen aineistona toimii The Nordic Tweet Stream (NTS) -alustalta valmiiksi kerätty ja vapaaseen tutkimuskäyttöön työstetty Twitter-korpus, jossa on useita miljoonia tviittejä Pohjoismaista. Twitter on yhteiskunnallisesti merkittävä sosiaalisen median yhteisö- ja mikroblogipalvelu, jonka toiminta rakentuu keskeisesti lyhyiden viestien ja viestiketjujen lähettämiseen sekä alustalla käytävään, avoimeen keskusteluun. Tutkielma selvittää, millaisissa konteksteissa voimasanat damn ja hitto esiintyvät Twitter-aineistosta rajatuissa, kokonaan suomenkielisissä tviiteissä, miten ja missä määrin näiden voimasanojen käyttö eroaa funktioiltaan ja millainen on voimasanojen maantieteellinen esiintymäsuhde. Maantieteellinen näkökulma on rajattu Uudenmaan alueen ja muun Suomen väliseen esiintymäsuhteeseen ja tarkastelun tavoitteena on aiempia tutkimustuloksia vasten selvittää, missä määrin vieraskielinen voimasana damn mahdollisesti keskittyy Uudenmaan alueelta tai suuremmista kaupungeista lähetettyihin tviitteihin. Keskeisimpänä tutkimustavoitteena on tarkastella englannista suomeen lainautumisen motivaatiota, ja näin ollen keskiössä on variaation funktionaalisuus.
Teoreettisena viitekehyksenä on sosiolingvistiikan niin sanottu kolmas aalto ja sille ominainen heteroglossinen näkemys kielestä. Siten tutkimuksen lähtökohtana ei niinkään ole yksi kieli, vaan kielellisten ja kielten ylisten resurssien käyttö sosiaalisten merkitysten tuottamisessa sekä voimasanojen pragmaattinen lainautuminen. Tähänastinen tutkimus on keskittynyt erityisesti englannista lainautumiseen, josta tyypillisiä lainautuvia elementtejä ovat sanaston lisäksi myös esimerkiksi interjektiot, vokatiivit, fokusointirakenteet, intonaatio ja paralingvistiset ilmiöt sekä diskurssipartikkelit, jollaisiin myös voimasanat voidaan lukea. Nämä kielelliset piirteet eivät varsinaisesti vaikuta ilmauksen propositionaaliseen sisältöön, mutta ne voivat antaa tietoa ilmauksen kontekstista ja ilmaista esimerkiksi puhujan asennetta.
Analyysi perustuu 50 damn-esiintymän ja 385 hitto-esiintymän aineistoon, ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla tutkittavasta aineistosta tarkasteluun ovat rajautuneet ainoastaan tviiteissä edustuvat voimasanat ja niiden käyttöfunktiot. Sisällönanalyysin mukaan tviiteissä esiintyvät voimasanat jakautuvat karkeasti kahteen alaluokkaan: sanonnanomaisiin ja välimerkinomaisiin ilmauksiin ja edelleen sen mukaan, käytetäänkö niitä tviitin kontekstiin peilaten oletusarvoisesti positiivisessa vai negatiivisessa funkti-ossa. Sellaiset tviitit, joiden oletusarvoista käyttöfunktiota ei pysty kontekstin perusteella kategorisoimaan selvästi negatiivisiin tai positiivisiin, on jaettu neutraalien funktioiden kategoriaan. Tulkinta ei aina ole ollut yksiselitteistä, ja käyttöfunktioita onkin tarkasteltu runsain aineistoesimerkein analyysin läpinäkyvyyden vuoksi.
Tutkimus osoittaa, että sekä voimasana damn että hitto edustuvat määrällisesti useammin negatiivisissa kuin positiivisissa funktioissa, joskin damn edustuu sanonnanomaisissa ilmauksissa useammin positiivisissa funktioissa verrattuna hitto-tapauksiin. Tulokset tukevatkin aiemmin asennetutkimuksesta saatuja tuloksia. Keskeisenä havaintona tarkastelluissa voimasanoissa on kuitenkin se, etteivät sanonnanomaisissa ilmauksissa edustuvat partikkelit tai kieltosanat ohjaa ilmauksen sävyn tulkintaa, jolloin voimasana voi edustua esimerkiksi kieltosanasta huolimatta positiivisessa merkityksessä. Lisäksi voimasanojen funktiot eivät välttämättä ole lauserakenteen kannalta rinnastettavissa: voimasanoja ei siis käytetä syntaktisesti täysin samoin – olivat vertailussa sitten vieraskielinen ja suomenkielinen voimasana tai yleisesti yksittäinen voimasana eri tviiteissä. Maantieteellisestä näkökulmasta voidaan havaita, että suhteutettaessa damn-esiintymien määrää hitto-tapauksiin esiintyy damn useammin Uudenmaan alueen tviiteissä. Koko aineiston tasolla enemmistö damn-tviiteistä on julkaistu suurista kaupungeista, jotka eivät kuitenkaan välttämättä kuulu Uudenmaan alueeseen.
Teoreettisena viitekehyksenä on sosiolingvistiikan niin sanottu kolmas aalto ja sille ominainen heteroglossinen näkemys kielestä. Siten tutkimuksen lähtökohtana ei niinkään ole yksi kieli, vaan kielellisten ja kielten ylisten resurssien käyttö sosiaalisten merkitysten tuottamisessa sekä voimasanojen pragmaattinen lainautuminen. Tähänastinen tutkimus on keskittynyt erityisesti englannista lainautumiseen, josta tyypillisiä lainautuvia elementtejä ovat sanaston lisäksi myös esimerkiksi interjektiot, vokatiivit, fokusointirakenteet, intonaatio ja paralingvistiset ilmiöt sekä diskurssipartikkelit, jollaisiin myös voimasanat voidaan lukea. Nämä kielelliset piirteet eivät varsinaisesti vaikuta ilmauksen propositionaaliseen sisältöön, mutta ne voivat antaa tietoa ilmauksen kontekstista ja ilmaista esimerkiksi puhujan asennetta.
Analyysi perustuu 50 damn-esiintymän ja 385 hitto-esiintymän aineistoon, ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla tutkittavasta aineistosta tarkasteluun ovat rajautuneet ainoastaan tviiteissä edustuvat voimasanat ja niiden käyttöfunktiot. Sisällönanalyysin mukaan tviiteissä esiintyvät voimasanat jakautuvat karkeasti kahteen alaluokkaan: sanonnanomaisiin ja välimerkinomaisiin ilmauksiin ja edelleen sen mukaan, käytetäänkö niitä tviitin kontekstiin peilaten oletusarvoisesti positiivisessa vai negatiivisessa funkti-ossa. Sellaiset tviitit, joiden oletusarvoista käyttöfunktiota ei pysty kontekstin perusteella kategorisoimaan selvästi negatiivisiin tai positiivisiin, on jaettu neutraalien funktioiden kategoriaan. Tulkinta ei aina ole ollut yksiselitteistä, ja käyttöfunktioita onkin tarkasteltu runsain aineistoesimerkein analyysin läpinäkyvyyden vuoksi.
Tutkimus osoittaa, että sekä voimasana damn että hitto edustuvat määrällisesti useammin negatiivisissa kuin positiivisissa funktioissa, joskin damn edustuu sanonnanomaisissa ilmauksissa useammin positiivisissa funktioissa verrattuna hitto-tapauksiin. Tulokset tukevatkin aiemmin asennetutkimuksesta saatuja tuloksia. Keskeisenä havaintona tarkastelluissa voimasanoissa on kuitenkin se, etteivät sanonnanomaisissa ilmauksissa edustuvat partikkelit tai kieltosanat ohjaa ilmauksen sävyn tulkintaa, jolloin voimasana voi edustua esimerkiksi kieltosanasta huolimatta positiivisessa merkityksessä. Lisäksi voimasanojen funktiot eivät välttämättä ole lauserakenteen kannalta rinnastettavissa: voimasanoja ei siis käytetä syntaktisesti täysin samoin – olivat vertailussa sitten vieraskielinen ja suomenkielinen voimasana tai yleisesti yksittäinen voimasana eri tviiteissä. Maantieteellisestä näkökulmasta voidaan havaita, että suhteutettaessa damn-esiintymien määrää hitto-tapauksiin esiintyy damn useammin Uudenmaan alueen tviiteissä. Koko aineiston tasolla enemmistö damn-tviiteistä on julkaistu suurista kaupungeista, jotka eivät kuitenkaan välttämättä kuulu Uudenmaan alueeseen.