Ausgewählte Coronatermini im Sprachpaar Deutsch – Finnisch : Eine kontrastive Begriffsanalyse

Abstract

Koronavirus (COVID-19) on vaikuttanut merkittävästi koko ihmiskuntaan ja sen toimintaan vuoden 2020 alusta lähtien. Olemme joutuneet sopeutumaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin ja samalla muuttamaan toimintatapojamme työn, opiskelun ja keskinäisen vuorovaikutuksen suhteen. Kaiken tämän seurauksena pandemian vaikutus ulottuu myös kieleen. Kautta aikojen olemme todistaneet, miten luonnonkatastrofien, sotien ja pandemioiden kaltaiset suurtapahtumat ovat vaikuttaneet käyttämäämme kieleen. Kielet ovat luontaisesti dynaamisia ja ne muuntuvat ja mukautuvat nopeasti yhteiskunnassa vallitseviin uusiin olosuhteisiin. Tämä näkyy myös koronaviruspandemian kohdalla sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Saksan kieleen on kuluneen vuoden aikana syntynyt merkittävän suuri määrä uusia sanoja koronaviruspandemian seurauksena. Esimerkiksi Mannheimissa sijaitseva Leibniz-Institut für Deutsche Sprache (IDS) on listannut yli tuhat uutta koronaviruspandemiaan liittyvää sanaa. Yksi syy uusien sanojen suureen määrään on saksan kielen luontainen piirre muodostaa uusia merkityksiä yhdistelemällä jo olemassa olevia sanoja.

Tässä tutkimuksessa vertailtiin valikoitujen saksankielisten sanojen määritelmiä ja niiden mahdollisia suomenkielisiä vastineita. Tutkimukseen valittiin saksankielisiä sanoja, jotka ovat koronaviruspandemian myötä joko saaneet uuden merkityksen tai siirtyneet ammattikielisestä käyttökontekstista yleiskieleen. Sanat kerättiin saksankielisen Hart aber fair-ajankohtaisohjelman jaksoista.

Tutkimuksen tavoitteena oli käsiteanalyysin avulla osoittaa mahdolliset yhtäläisyydet ja erot valittujen käsitteiden välillä sekä selvittää, löytyykö niille käsitevastaavuuksia suomen kielestä. Käsitevastaavuus voi olla täydellinen, osittainen tai vastaavuutta ei löydy, eli käsitteellä ei ole lainkaan kohdekielistä vastinetta.

Tämän kandidaatintutkielman tulokset osoittavat osaltaan, miten pandemia vaikuttaa käytettyyn kieleen. Kieleen on syntynyt uusia termejä ja aiemmin ammattikieliset termit ovat siirtyneet yleiskieleen jokapäiväiseen käyttöön.

Das Coronavirus (COVID-19) hat seit Anfang 2020 erhebliche Auswirkungen auf der ganzen Menschheit und ihren Funktionsweisen gehabt. Wir mussten uns schnell an veränderliche Umstände anpassen und gleichzeitig die Art und Weise wie wir arbeiten, studieren und miteinander interagieren zu ändern. Die Auswirkungen der Pandemie erstrecken sich auch auf die Sprache. Im Laufe der Geschichte haben wir gesehen, wie Großveranstaltungen wie Naturkatastrophen, Kriege und Pandemien auf unsere verwendete Sprache ausgewirkt haben. Sprachen sind von Natur aus dynamisch und sie ändern und passen sich schnell an die neuen gesellschaftlichen Umstände an. Dies spiegelt sich auch kurz- und langfristig in der Coronaviruspandemie wider.

Infolge der Coronaviruspandemie sind während des vergangenen Jahrs eine erhebliche große Anzahl neuer Wörter in der deutschen Sprache entstanden. Zum Beispiel hat das Leibniz-Institut für Deutsche Sprache (IDS) in Mannheim mehr als tausend neue Wörter aufgelistet, die mit der Coronaviruspandemie verbunden sind. Ein Grund für die große Anzahl neuer Wörter ist das typische Merkmal der deutschen Sprache neue Bedeutungen durch die Kombination von bereits existierenden Worten zu bilden.

In dieser Arbeit wurden die Definitionen ausgewählter deutscher Wörter und ihre möglichen finnischen Äquivalente verglichen. Als Material wurden deutsche Wörter ausgewählt, die als Folge der Coronaviruspandemie entweder eine neue Bedeutung erhalten oder von einem fachsprachliche Gebrauchskontext zur Gemeinsprache übergegangen sind. Die Wörter wurden aus Folgen des deutschsprachigen Hart aber Fair - Fernsehprogramms gesammelt.

Das Ziel dieser Arbeit war mit Hilfe einer Begriffsanalyse mögliche Ähnlichkeiten und Unterschiede zwischen den ausgewählten Begriffen aufzuzeigen und herauszufinden, ob es eine finnische Äquivalenz gibt. Die Äquivalenz kann vollständig oder teilweise sein oder es kann keine Äquivalenz gefunden werden, beziehungsweise der Begriff überhaupt kein zielsprachliches Äquivalent hat.

Die Ergebnisse dieser Bachelorarbeit zeigen, wie eine Pandemie die verwendete Sprache beeinflusst. Neue Begriffe sind in der Sprache angekommen und frühere fachsprachliche Begriffe auf alltägliche gemeinsprachliche Verwendung übergegangen sind.