Työpisteiden melumittaustulosten analysointi
Ketonen, Samuli (2022)
2022
Teknisten tieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Engineering Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-01-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201141319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201141319
Tiivistelmä
Tyypillisesti työympäristön melun mittaamiseen on käytetty ekvivalenttitason arvoa, joka on yksinään riittämätön kuvaamaan monimuotoisen meluympäristön luonnetta. Meluntorjunnallisia toimenpiteitä on vaikea perustella ja priorisoida yhdellä mittausarvolla. Nykyaikaiset mittalaitteet mahdollistavat melun mittaamisen pitkältäkin aikaväliltä, ja mittausdatasta on mahdollista muodostaa useita erilaisia mittausarvoja, jotka antavat tietoa meluympäristön luonteesta. Wärtsilässä vuonna 2016 aloitetussa melukartoitusprojektissa mittaustuloksia on raportoitu ja analysoitu useiden mittausarvojen avulla pelkän keskiäänitason sijasta.
Tämän työn tavoitteena oli tutkia, miten mittausarvoja tulisi tulkita, ja mitä ne kertovat melun luonteesta. Työssä käsitellään mittausten suoritusta ja analysoidaan kesällä 2018 kerättyä mittausdataa. Melua mitattiin kiinteissä mittauspisteissä eri puolilla tehdasta uusilla, ääntä aikatasossa tallentavilla Aures 2.0 datalogger -mittalaitteilla. Työssä selvisi, että ekvivalenttitaso ei yksinään kerro, minkä tyyppisestä melusta se on muodostunut. Täysin erilaisilla meluympäristöillä saattoi olla sama ekvivalenttitaso. Työssä osoitettiin, että statististen prosenttipistearvojen esittäminen ekvivalenttitason ohella antaa tietoa melun vaihtelevuudesta, impulssimaisuudesta, voimakkuudesta ja taustamelun tasosta. Näiden arvojen avulla voidaan tehdä päätöksiä melun todellisesta ongelmallisuudesta ja meluntorjunnallisten toimenpiteiden kohdistamisesta.
Projektissa raportoidut usean mittausarvon taulukot ovat parempi vaihtoehto melutasojen ilmoittamiseen kiinteällä mittauspisteellä kuin mikään yksittäinen mittausarvo. Prosenttipistetasoista voitaisiin jatkossa muodostaa asiaan perehtymättömille helpommin tarkasteltavia arvoja, jotka laittaisivat mittauspisteet melun luonteen mukaiseen järjestykseen. Näistä voitaisiin joillain painotuskertoimilla muodostaa ekvivalenttitasolle korvaava arvo, jolla voitaisiin paremmin priorisoida toimenpiteitä yhtä mittausarvoa katsomalla.
Tämän työn tavoitteena oli tutkia, miten mittausarvoja tulisi tulkita, ja mitä ne kertovat melun luonteesta. Työssä käsitellään mittausten suoritusta ja analysoidaan kesällä 2018 kerättyä mittausdataa. Melua mitattiin kiinteissä mittauspisteissä eri puolilla tehdasta uusilla, ääntä aikatasossa tallentavilla Aures 2.0 datalogger -mittalaitteilla. Työssä selvisi, että ekvivalenttitaso ei yksinään kerro, minkä tyyppisestä melusta se on muodostunut. Täysin erilaisilla meluympäristöillä saattoi olla sama ekvivalenttitaso. Työssä osoitettiin, että statististen prosenttipistearvojen esittäminen ekvivalenttitason ohella antaa tietoa melun vaihtelevuudesta, impulssimaisuudesta, voimakkuudesta ja taustamelun tasosta. Näiden arvojen avulla voidaan tehdä päätöksiä melun todellisesta ongelmallisuudesta ja meluntorjunnallisten toimenpiteiden kohdistamisesta.
Projektissa raportoidut usean mittausarvon taulukot ovat parempi vaihtoehto melutasojen ilmoittamiseen kiinteällä mittauspisteellä kuin mikään yksittäinen mittausarvo. Prosenttipistetasoista voitaisiin jatkossa muodostaa asiaan perehtymättömille helpommin tarkasteltavia arvoja, jotka laittaisivat mittauspisteet melun luonteen mukaiseen järjestykseen. Näistä voitaisiin joillain painotuskertoimilla muodostaa ekvivalenttitasolle korvaava arvo, jolla voitaisiin paremmin priorisoida toimenpiteitä yhtä mittausarvoa katsomalla.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8997]