”Viimeiset epätoivon iskut” : Baskien terroristijärjestö ETA:n uutisointi suomalaisessa lehdistössä vuonna 1979

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan kahden suomalaisen sanomalehden, Helsingin Sanomien ja Suomen Kuvalehden, uutisointia Espanjan alueella toimineesta Baskimaan itsenäisyyttä ajaneesta baskien terroristijärjestö ETA:sta (Euskadi Ta Askatasuna, Baskimaa ja Vapaus) vuonna 1979. Tarkastelu kohdistuu sanavalintoihin, joita järjestöstä on lehdissä käytetty. Tutkimuksessa selvitetään Helsingin Sanomien ja Suomen Kuvalehden mahdollisia eroja ETA:sta uutisoitaessa. Tutkimuskysymykset ovat: Miten suomalaisessa lehdistössä esitetään ETA:n väkivaltainen kansainvälisesti tuomittu toiminta vuonna 1979? Millaisia sanavalintoja ETA:sta käytetään lehdistössä? Millaisia eroja Helsingin Sanomien ja Suomen Kuvalehden uutisoinnissa on nähtävissä? Tutkimus kohdistuu vuoteen 1979, jolloin ETA:sta uutisoitiin kuukausittain järjestön toteuttamien terrori-iskujen vuoksi.

Suomalaisen lehdistön lisääntynyttä uutisointia ETA:sta taustoittaa Espanjan muuttunut poliittinen tilanne, kun valtiosta oli tullut demokratia Francisco Francon diktatuurin päätyttyä vuonna 1975. Francon vähemmistökansallisuuksia sortanut diktatuuri synnytti maahan vastarintaliikkeitä, joista yksi oli Baskimaan itsenäistymistä ajanut ETA. Järjestö ryhtyi 1960-luvulla ajamaan aatettaan väkivallan keinoin. Baskimaalle myönnettiin kansanäänestyksellä autonomia vuoden 1979 lokakuussa, jota edeltäneenä kesänä ETA oli toteuttanut useita iskuja Espanjan turistikohteisiin. Tämä lisäsi uutisointia järjestöstä muualla Euroopassa ja länsimaissa. Tutkimus pohtii suomalaisen lehdistön sanavalintojen kautta sitä, näkyykö uutisoinnissa hyväksyntää ETA:n ajamalle aatteelle Suomessa, joka lähihistoriansa aikana oli taistellut olemassaolostaan.

Tutkimuksen aineistona toimivat pääsääntöisesti Helsingin Sanomien ja Suomen Kuvalehden julkaisut vuodelta 1979. Helsingin Sanomien julkaisut on haettu lehden digitaalisella Aikakone-toiminnolla, ja Suomen Kuvalehden julkaisut ovat Kansalliskirjaston digitoidusta aikakauslehtikokoelmasta. Tutkielmassa on analysoitu tarkemmin 18:aa Helsingin Sanomien pidempää artikkelia ja Suomen Kuvalehdestä kolmea laajempaa reportaasia.

Aineiston analyysissä käytettiin laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysiä. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan todeta sekä Helsingin Sanomien että Suomen Kuvalehden tuominneen ETA:n toimet. Molemmissa lehdissä korostetaan selkeästi sitä, että väkivaltaisia iskuja tekevä järjestö on vaaraksi Espanjan nuorelle demokratialle. Uutisoinnissa näkyy myös selkeitä eroja. Helsingin Sanomat pyrkii uutisoinnissa mahdollisimman neutraaliin käsitteistöön, ja Suomen Kuvalehden uutisointi on selkeästi puolueellisempaa. Erot lehtien välisessä uutisoinnissa johtuvat erilaisesta lehtityypistä, kirjoittajista ja uutistyypistä. Suomen Kuvalehdessä uutistyyppinä on kantaaottavampi reportaasi ja kaikki reportaasit on kirjoittanut yksi henkilö. Helsingin Sanomissa kirjoittajia on useampi ja uutistyyppinä maltillisempi artikkeli.