Suomalaisten eliittien elämän käännekohdat ja rekrytoituminen korkeisiin asemiin: narratiivinen elämäkerta-analyysi
Aho-Mantila, Milla (2022)
Aho-Mantila, Milla
2022
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-01-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201121279
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201121279
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tarkastelee kolmen suomalaisen eliittisektorin edustajien elämäntarinoita kirjallisina teoksina julkaistujen elämäkertojen avulla. Tässä tutkielmassa tarkasteltavat eliittisektorit ovat poliittinen, elinkeinoelämän ja kulttuurin eliitti. Eliittejä on tärkeää tutkia, sillä eliitille on kasautunut paljon yhteiskunnallista valtaa. Eliitin ajatellaan olevan lisäksi osittain vastuussa eriarvoistumiskehityksestä. Tässä tutkielmassa eliittejä tutkitaan narratiivisella menetelmällä, jonka avulla aineistosta muodostetaan tarinallisia tyyppejä, jotka tiivistävät aineiston keskeiset elementit. Narratiivisen menetelmän käyttäminen on perusteltu, sillä eliiteistä on tehty vain vähän laadullista tutkimusta. Tutkielman tarkoitus on selvittää, minkälaisia merkityksiä eliitin edustajat liittävät elämiensä käännekohtiin ja miten eliitti kuvaa korkeisiin yhteiskunnallisiin asemiin rekrytoitumista elämäkerroissaan. Teen katsauksen elämäkerta- ja eliittitutkimuksen historiaan ja esittelen samalla käsitteet suuret ikäluokat ja korkeakulttuurinen sekä kansanomainen maku. Tutkielman aineistoksi on kerätty Kuka kukin on -teosten vuosina 1990 ja 2001 julkaistuissa painoksissa mainittujen henkilöiden elämäkertoja. Tarkasteltavien elämäkertojen ja eliitin jäsenten valinnoissa on käytetty kriteereinä Kuka kukin on -teosten maininnan lisäksi elämäkerran julkaisuvuotta, eliitin jäsenen sukupuolta sekä syntymävuosirajausta 1945–1955. Tarkasteltavat eliitin edustajat edustavat suuriksi ikäluokiksi kutsuttua sukupolvea. Hyödynsin eri eliittisektoreihin kuuluvien eliitin edustajien elämäkertoja, jotta usea eliittisektori tulisi aineistossa edustetuksi. Aineisto koostuu kuudesta elämäkerrasta. Kultakin eliittisektorilta on tarkastelussa kaksi elämäkertaa. Kulttuurieliitin osalta tarkastelen Toni Edelmannin ja Matti Salmisen elämäkertoja. Poliittisen eliitin elämäkerroista tarkastelussa ovat Matti Ahteen ja Ilkka Kanervan elämäkerrat. Elinkeinoelämän eliitin tässä tutkielmassa käsiteltävät elämäkerrat kuuluvat Jorma Ollilalle ja Asmo Kalpalalle.
Analyysissa erittelen aineistosta neljä tarinallista tyyppiä. Tarinallisia tyyppejä ovat: ”Ei työ jätä millään rauhaan”, ”Äiti, joka kannustaa ja vaatii”, ”Esteet on ensin ylitettävä” ja ”Olen syntynyt kultalusikka suussa”. Korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan rekrytoitumista kuvaavat tarinalliset tyypit jakautuvat pitkälti eliitin jäsenten taustan mukaan. ”Esteet on ensin ylitettävä” -narratiivin kuvauksissa eliitin jäsenet ovat kohdanneet erilaisia haasteita ja esteitä eliittiin rekrytoituessaan esimerkiksi taloudellisen niukkuuden muodossa. Eliitin jäsenet, joiden elämäkerroissa tarinatyyppi esiintyy, ovat tämän lisäksi lähtöisin joko työväenluokkaisista tai keskiluokkaisista lähtökohdista. ”Olen syntynyt kultalusikka suussa” -narratiivissa korostetaan valintojen mahdollisuuksien suurta kirjoa koulutus- ja uravalintojen suhteen. Eliitin jäsenten lähtökohdat ovat ”Olen syntynyt kultalusikka suussa” -narratiivin sisältävien elämäkertojen perusteella tämän lisäksi yläluokkaiset tai ylempää keskiluokkaa. Eliitin elämäkerroissa kuvatut käännekohdat liittyvät ”Ei työ jätä millään rauhaan” -narratiivissa työuran tapahtumiin ja erilaisiin ihmissuhteisiin liittyviin tapahtumiin. Työn sisällöillä on ylipäätään suuri merkitys tässä tutkielmassa tarkasteltavien suurten ikäluokkien eliitin edustajille ”Ei työ jätä millään rauhaan” -narratiivin kuvauksissa. ”Äiti, joka kannustaa ja vaatii” -narratiivi kuvaa läheisiin perhe- ja sukulaisuussuhteisiin liittyviä käännekohtia ja merkityksiä, joilla on ollut vaikutuksia elämäkertojen kuvauksissa eliitin jäsenille ja eliitin jäsenten eliittiin rekrytoitumiselle. Lopuksi pohdin tuloksia ja osallistun keskusteluun aiemman sosiaalisten asemien periytymistä koskevan tutkimuksen, elämäkerrallisen tutkimuksen ja eliittejä koskevan tutkimuksen valossa. Tutkimustulokset viittaavat, että elämäkerta-aineisto ja laadulliset menetelmät soveltuvat hyvin eliittien tutkimukseen.
Analyysissa erittelen aineistosta neljä tarinallista tyyppiä. Tarinallisia tyyppejä ovat: ”Ei työ jätä millään rauhaan”, ”Äiti, joka kannustaa ja vaatii”, ”Esteet on ensin ylitettävä” ja ”Olen syntynyt kultalusikka suussa”. Korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan rekrytoitumista kuvaavat tarinalliset tyypit jakautuvat pitkälti eliitin jäsenten taustan mukaan. ”Esteet on ensin ylitettävä” -narratiivin kuvauksissa eliitin jäsenet ovat kohdanneet erilaisia haasteita ja esteitä eliittiin rekrytoituessaan esimerkiksi taloudellisen niukkuuden muodossa. Eliitin jäsenet, joiden elämäkerroissa tarinatyyppi esiintyy, ovat tämän lisäksi lähtöisin joko työväenluokkaisista tai keskiluokkaisista lähtökohdista. ”Olen syntynyt kultalusikka suussa” -narratiivissa korostetaan valintojen mahdollisuuksien suurta kirjoa koulutus- ja uravalintojen suhteen. Eliitin jäsenten lähtökohdat ovat ”Olen syntynyt kultalusikka suussa” -narratiivin sisältävien elämäkertojen perusteella tämän lisäksi yläluokkaiset tai ylempää keskiluokkaa. Eliitin elämäkerroissa kuvatut käännekohdat liittyvät ”Ei työ jätä millään rauhaan” -narratiivissa työuran tapahtumiin ja erilaisiin ihmissuhteisiin liittyviin tapahtumiin. Työn sisällöillä on ylipäätään suuri merkitys tässä tutkielmassa tarkasteltavien suurten ikäluokkien eliitin edustajille ”Ei työ jätä millään rauhaan” -narratiivin kuvauksissa. ”Äiti, joka kannustaa ja vaatii” -narratiivi kuvaa läheisiin perhe- ja sukulaisuussuhteisiin liittyviä käännekohtia ja merkityksiä, joilla on ollut vaikutuksia elämäkertojen kuvauksissa eliitin jäsenille ja eliitin jäsenten eliittiin rekrytoitumiselle. Lopuksi pohdin tuloksia ja osallistun keskusteluun aiemman sosiaalisten asemien periytymistä koskevan tutkimuksen, elämäkerrallisen tutkimuksen ja eliittejä koskevan tutkimuksen valossa. Tutkimustulokset viittaavat, että elämäkerta-aineisto ja laadulliset menetelmät soveltuvat hyvin eliittien tutkimukseen.