Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Koulujen sisäilmakorjausten onnistumisen edellytykset

Rasia, Aake (2022)

 
Avaa tiedosto
RasiaAake.pdf (937.2Kt)
Lataukset: 



Rasia, Aake
2022

Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-01-11
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201101204
Tiivistelmä
Arvioiden mukaan noin 500 suomalaista koulua kärsii eriasteisista sisäilmaongelmista. Työn tarkoituksena on selvittää yleisimpiä koulujen sisäilmaongelmien aiheuttajia, sekä niiden korjaukseen ja laadunvarmistukseen soveltuvia menetelmiä. Lisäksi työssä perehdytään sisäilmakorjausprosessiin. Tutkimuskysymyksinä esitetään seuraavat kysymykset: Miten varmistetaan koulujen sisäilmakorjausten onnistuminen? Minkälaisia ovat koulujen sisäilmaongelmat, ja mistä ne ovat lähtöisin? Miten koulujen sisäilmaongelmia korjataan? Työ jakaantuu kolmeen osioon.

Toisessa luvussa käsitellään koulujen sisäilmaongelmia ja sisäilman epäpuhtauksista yleisesti. Koulujen sisäilman yleisimpiä epäpuhtauksia ovat mikrobit, materiaalipäästöt ja mineraalikuidut. Koulurakennusten tyypillisimmät mikrobikasvustoa aiheuttavat kosteusvauriot puolestaan sijaitsevat alapohjarakenteissa, maanvastaisissa seinissä ja lattioissa sekä salaojajärjestelmissä.

Kolmannessa luvussa käsitellään koulurakennusten yleisimpiä korjausmenetelmiä, joilla voidaan parantaa sisäilman laatua, sekä rakenteiden yleisimpiä vauriotapoja. Tutkittaviksi korjausmenetelmiksi ja kohteiksi on työssä valittu tiivistyskorjaukset, maanvastaiset laatat, ryömintätilaiset alapohjat, maanvastaiset seinät sekä lattiapinnoitteiden vauriot.

Neljännessä luvussa käsitellään sisäilmakorjausprosessia sekä korjausten laadunvarmistusta. Sisäilmakorjausprosessin keskeisiksi vaiheiksi tunnistetaan lähtötilanneselvitys, kuntoarviot ja tutkimukset, korjaussuunnittelu, korjauksen toteutus ja laadunvarmistus. Keskeisinä sisäilmakorjausten laadunvarmistus- ja tutkimusmenetelminä pidetään kosteusmittausmenetelmiä, käyttäjäkyselyitä, merkkisavua ja merkkiainekoetta.

Viides luku sisältää yhteenvedon ja pohdintaa. Koulujen sisäilmakorjausten onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että korjaukset tehdään tarkasti suunnittelijan ohjeita noudattaen. Suunnittelijoiden ja korjausten tekijöiden on lisäksi oltava tarpeeksi kokeneita ja tunnettava käytetyt työmenetelmät. Sisäilmakorjausten laatu tulisi lisäksi aina varmistaa tilanteeseen sopivalla laadunvarmistusmenetelmällä. Tutkimus osoittaa, että oikein tehdyillä sisäilmakorjauksilla voidaan lisätä merkittävästi rakennuksen käyttöikää.
Kokoelmat
  • Kandidaatintutkielmat [10016]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste