Viranomaiskeskustelu koronarajoitusten aiheuttamasta eriarvoisuudesta: Diskurssianalyysi Yle Uutisten uutisartikkeleista
Ross, Julia (2022)
Ross, Julia
2022
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-01-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201101196
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201101196
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutkia koronapandemian aikana tuotettua viranomaispuhetta koronarajoitusten aiheuttamasta eriarvoisuudesta. Tavoitteena on nostaa esiin koronarajoituksiin liittyviä eriarvoisuusdiskursseja globaalin kriisin aikana. Tutkielma on laadullinen tutkimus, ja aineistona toimi kymmenen Yle Uutisten uutisartikkelia vuodelta 2021. Artikkeleita on lähestytty diskurssianalyysin menetelmällä. Tutkielman teoreettisena taustana on Peter Bergerin ja Thomas Luckmannin teoria sosiaalisesta konstruktionismista (Berger & Luckmann 1966). Diskurssianalyysin menetelmäoppaana on toiminut Arja Jokisen, Kirsi Juhilan ja Eero Suonisen teos Diskurssianalyysi: teoriat, peruskäsitteet ja käyttö (2016). Tutkielmani käydessä myös mediatutkimuksen kentällä, olen hyödyntänyt Anu Kantolan, Inka Moringin ja Esa Väliverrosen toimittamaa teosta Media-analyysi: tekstistä tulkintaan (1998).
Analyysin tuloksena aineistosta nousi esille neljä diskurssia: yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien rajoittamisen, sosiaalisen erottelun, eriarvoisuuden oikeuttamisen sekä rokottamattomiin ja rokotettuihin kohdistettujen rajoitusten vastakkainasettelun diskurssit. Esiin poimitut diskurssit osoittavat, että käsitys eriarvoisuudesta ja sen vaikutuksista on tietyllä tavalla sosiaalisesti määrittynyttä. Tulokset ovat merkityksellisiä tiedon rakentumisen ja representaation näkökulmasta – viranomaisten puheenvuorot ja esiin nousseet diskurssit jäsentelevät sitä todellisuutta, jossa elämme ja johon eriarvoisuus kytkeytyy koronapandemian aikana. Tulokset kertovat myös siitä, keihin koronatoimia koetaan tarpeelliseksi kohdistaa ja keitä halutaan suojella. Aiheen jatkotutkimusmahdollisuuksia sekä kansallisesti että kansainvälisesti on syytä pohtia tulevaisuudessa, sillä viranomaisten toimien vaikutukset kriisitilanteissa heijastuvat pitkän ajan päähän.
Analyysin tuloksena aineistosta nousi esille neljä diskurssia: yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien rajoittamisen, sosiaalisen erottelun, eriarvoisuuden oikeuttamisen sekä rokottamattomiin ja rokotettuihin kohdistettujen rajoitusten vastakkainasettelun diskurssit. Esiin poimitut diskurssit osoittavat, että käsitys eriarvoisuudesta ja sen vaikutuksista on tietyllä tavalla sosiaalisesti määrittynyttä. Tulokset ovat merkityksellisiä tiedon rakentumisen ja representaation näkökulmasta – viranomaisten puheenvuorot ja esiin nousseet diskurssit jäsentelevät sitä todellisuutta, jossa elämme ja johon eriarvoisuus kytkeytyy koronapandemian aikana. Tulokset kertovat myös siitä, keihin koronatoimia koetaan tarpeelliseksi kohdistaa ja keitä halutaan suojella. Aiheen jatkotutkimusmahdollisuuksia sekä kansallisesti että kansainvälisesti on syytä pohtia tulevaisuudessa, sillä viranomaisten toimien vaikutukset kriisitilanteissa heijastuvat pitkän ajan päähän.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9001]