Koronakriisin hoitamista, perussopimusten kiertämistä vai hinta EU-klubiin kuulumisesta? : Kehysanalyysi Next Generation EU -elpymisvälineen uutisoinnista Suomen mediassa

Abstract

Tutkielmani tutkimuskohteena on koronaelvytyspaketiksikin kutsuttua Euroopan unionin elpymisväline Next Generation EU:ta koskeva uutisointi Suomen mediassa. Toteutan tutkielman käyttäen kehysanalyysimenetelmää, jonka avulla selvitän, millaisella tavalla aineistoni mediat kehystävät elpymisvälinettä ja millaisia moraalisia arvostuksia ne esittävät aiheeseen liittyen. Aineistona toimivat Suomen suurimman päivälehden, Helsingin Sanomien, toiseksi luetuimman iltapäivälehden Iltalehden, sekä verorahoitteisen Ylen verkkosivuilta löytyvät artikkelit, jotka käsittelevät elpymisvälinettä aikavälillä 1.7.2020-29.6.2021. Kun Suomessa pidettiin kansanäänestys Euroopan unioniin liittymisestä vuonna 1995, kannatti suuri osa suomalaisista sanomalehdistä avoimesti jäsenyyttä. Myöhemmin EU-politiikka ja siitä käyty julkinen keskustelu oli pitkälti epäpolitisoitunutta, konsensushakuista ja integraatiomyönteistä. EU-kritiikillä ei ollut vakavasti otettavaa puoluepoliittista purkautumiskanavaa ennen kuin Perussuomalaiset nousivat merkittäväksi tekijäksi puoluekentällä eurokriisin politisoitua EU-kysymyksen.Kehykset toimivat mediassa valikoinnin ja poissulkemisen välineinä. Kehystämällä asia ympäröidään joillakin asioilla ja toisaalta samalla vaietaan muista. Näin ollen saman asian voi esittää hyvin erilaisessa valossa ilman, että asiaa varsinaisesti vääristellään. Mielenkiintoni kohdistui paitsi siihen, millä tavalla Helsingin Sanomat, Iltalehti ja Yle kehystävät elpymisvälinettä, myös siihen, nouseeko medioiden välille näkyviin eroja. Toteutin kehysanalyysin induktiivisesti, jolloin kehykset nousevat aineistosta itsestään esille, eikä niitä määritellä etukäteen.Tutkielmani tulosten perusteella konsensuksen aika mediassa on päättynyt. Helsingin Sanomat ja Iltalehti käyttivät paljon samoja kehyksiä, jotka painottivat erityisesti talousnäkökulmia, mutta esittivät pääosin erilaisia moraalisia arvostuksia. Myös muutosta ja laillisuutta koskevat näkökulmat olivat keskeisiä. Yle taas pidättäytyi moraalisista arvostuksista ja käsitteli aihepiiriä lähinnä neutraaleista näkökulmista, sekä tiedettyihin tosiasioihin tai vakiintuneisiin selitysmalleihin perustuen. Ylen uutisoinnissa painottui erityisesti koronanäkökulma, jossa elpymisväline liitetään osaksi COVID-19 -pandemian hoitoa.