Itsensä nimiset : Etunimensä muuttaneiden muunsukupuolisten nimenvalintaperusteet
Hautalehto, Nevi (2022)
Hautalehto, Nevi
2022
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-01-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201061110
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201061110
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tarkoitus on vastata kysymyksiin, millä perusteilla muunsukupuoliset valitsevat uudet etunimensä ja mitä merkityksiä valituille nimille annetaan. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta muunsukupuolisten näkemyksistä tästä vähän tutkitusta aiheesta ja syventää ymmärrystä valitun nimen merkityksistä.
Tutkielman aineistonkeruumenetelmänä toimi puolistrukturoitu haastattelu ja pääasiallisena tutkimusmenetelmänä laadullinen sisällönanalyysi. Teoreettiselta näkökulmaltaan tutkielma mukailee feministisen epistemologian, queer-tutkimuksen ja transtutkimuksen tutkimusperinteitä ja pohjaa käsityksessä sukupuolesta performatiivisuuden käsitteeseen. Tärkeinä niin teoriaa kuin analyysia ohjaavina lähteinä toimivat myös nimistöntutkija Eero Kiviniemen tutkimukset ja kirjoitukset nimenvalintaperusteista ja nimien sukupuolille vakiintumisesta.
Nimenmuutos on tärkeä osa monen trans- ja muunsukupuolisen sosiaalisen transition prosessia. Tässä tutkielmassa kartoitettiin niitä monia tekijöitä ja näkökantoja, joita muunsukupuoliset voivat joutua harkitsemaan uutta nimeä valitessaan. Aineistossa suosituimmat nimenvalintaperusteet olivat nimen vastaavuus sukupuoleen ja kuvaavuus henkilöön. Itseä miellyttävän ja kuvaavan nimen löytämisen lisäksi nimenvalintaprosessi näyttäytyi tasapainotteluna omien ja muiden ihmisten tunteiden ja reaktioiden välillä. Valintakriteerit ensimmäisille ja jälkimmäisille etunimille paljastuivat toisistaan eroaviksi: ensimmäisten etunimien toivottiin olevan sukupuolta vastaavia, eli useimmiten sukupuolineutraaleja, sekä huomiota herättämättömiä, kun taas jälkimmäisille etunimille sallittiin enemmän sukupuolesta poikkeavuutta ja huomiota herättävyyttä. Huomiota herättämättömyden ja sukupuolta vastaavuuden kriteereihin sisältyi itsesuojelun ulottuvuus: nimen toivottiin suojelevan viharikosten ja institutionaalisen syrjinnän uhilta.
Yhtäläisyydet haastateltavien vastauksien välillä paljastivat jaettuja kokemuksia ja ajatuksia nimenmuutoksesta ja -valinnasta muunsukupuolisena, mutta toisaalta eriävät vastaukset todistivat, että muunsukupuolisten nimenvalintaperusteet ovat moninaisia eikä nimenvalintaprosessi näin ollen seuraa vain yhtä kaavaa.
Tutkielman aineistonkeruumenetelmänä toimi puolistrukturoitu haastattelu ja pääasiallisena tutkimusmenetelmänä laadullinen sisällönanalyysi. Teoreettiselta näkökulmaltaan tutkielma mukailee feministisen epistemologian, queer-tutkimuksen ja transtutkimuksen tutkimusperinteitä ja pohjaa käsityksessä sukupuolesta performatiivisuuden käsitteeseen. Tärkeinä niin teoriaa kuin analyysia ohjaavina lähteinä toimivat myös nimistöntutkija Eero Kiviniemen tutkimukset ja kirjoitukset nimenvalintaperusteista ja nimien sukupuolille vakiintumisesta.
Nimenmuutos on tärkeä osa monen trans- ja muunsukupuolisen sosiaalisen transition prosessia. Tässä tutkielmassa kartoitettiin niitä monia tekijöitä ja näkökantoja, joita muunsukupuoliset voivat joutua harkitsemaan uutta nimeä valitessaan. Aineistossa suosituimmat nimenvalintaperusteet olivat nimen vastaavuus sukupuoleen ja kuvaavuus henkilöön. Itseä miellyttävän ja kuvaavan nimen löytämisen lisäksi nimenvalintaprosessi näyttäytyi tasapainotteluna omien ja muiden ihmisten tunteiden ja reaktioiden välillä. Valintakriteerit ensimmäisille ja jälkimmäisille etunimille paljastuivat toisistaan eroaviksi: ensimmäisten etunimien toivottiin olevan sukupuolta vastaavia, eli useimmiten sukupuolineutraaleja, sekä huomiota herättämättömiä, kun taas jälkimmäisille etunimille sallittiin enemmän sukupuolesta poikkeavuutta ja huomiota herättävyyttä. Huomiota herättämättömyden ja sukupuolta vastaavuuden kriteereihin sisältyi itsesuojelun ulottuvuus: nimen toivottiin suojelevan viharikosten ja institutionaalisen syrjinnän uhilta.
Yhtäläisyydet haastateltavien vastauksien välillä paljastivat jaettuja kokemuksia ja ajatuksia nimenmuutoksesta ja -valinnasta muunsukupuolisena, mutta toisaalta eriävät vastaukset todistivat, että muunsukupuolisten nimenvalintaperusteet ovat moninaisia eikä nimenvalintaprosessi näin ollen seuraa vain yhtä kaavaa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8894]