Sidosryhmäsuuntautuneisuus ja kestävän kehityksen tavoitteet suomalaisissa teollisuusyrityksissä
Kinnunen, Noora (2022)
2022
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-01-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201051095
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201051095
Tiivistelmä
Ihmiskunnan toiminta nykymuodossaan ei ole kestävää. Voimme jo nyt nähdä toiminnastamme niin ihmiskunnalle kuin ympäristölle koituvia seurauksia. Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet pyrkivät ohjaamaan toimintaamme kestävämmäksi heikentämättä nykyisten ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tavoitella hyvinvointia. Tavoitteet ovat holistinen viitekehys uudenlaiselle globaalille yhteistyölle. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää valtioiden, yritysten ja muiden sidosryhmien välistä yhteistyötä. Tässä pro gradu -tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan kestävän kehityksen tavoitteiden asemaa yrityksien liiketoiminnassa. Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä tavoitteita ei voi saavuttaa ilman yrityssektorin osallistumista.
Sidosryhmäteorian mukaan yrityksen tarkoitus on luoda arvoa kaikille sen sidosryhmille. Tämän vuoksi sidosryhmäteoriaa pidetään toimivana viitekehyksenä yrityksen vastuullisuuden ja kestävyyden tutkimuksessa. Sidosryhmäsuuntautuneisuus tarkoittaa yritysten johtajien näkemyksiä yrityksen relevanteista sidosryhmistä ja asenteita näitä sidosryhmiä kohtaan. Sidosryhmäsuuntautuneisuutta on tutkittu esimerkiksi sen taloudellisten vaikutusten näkökulmasta, mutta yhteyttä kestävän kehityksen tavoitteisiin on tutkittu vähän.
Tämä pro gradu -tutkielma selvittää yritysjohtajien sidosryhmäsuuntautuneisuuden yhteyttä siihen, miten kestävän kehityksen tavoitteet on integroitu yrityksien liiketoimintaan. Kontekstina tutkimukselle toimii suomalaiset teollisuusyritykset. Tutkimus on suoritettu osana RESPMAN-tutkimusryhmää ja CICAT2025-tutkimuskonsortiota, joilta sain tutkimuksessa käytettävän valmiiksi kerätyn aineiston. Aineisto on kerätty teollisuusyritysten johtajilta sähköpostikyselyllä aikavälillä joulukuu 2019 – maaliskuu 2020 ja se sisältää väittämiä sidosryhmien ja kestävän kehityksen tavoitteiden asemasta yrityksissä. Tutkimukseen vastasi 77 johtajaa. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Teollisuusyritysten nykytilannetta johtajien sidosryhmäsuuntautuneisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteiden osalta tarkasteltiin keski- ja hajontaluvuilla sekä vastuullisuusindeksillä, joka sisältää teorian perusteella muodostettuja keskiarvomuuttujia. Sidosryhmäsuuntautuneisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteiden aseman välistä yhteyttä tutkittiin laskemalla keskiarvomuuttujien välinen lineaarinen korrelaatio Spearmanin korrelaatiokertoimella.
Tulosten perusteella suomalaisten teollisuusyrityksien johtajat suhtautuvat kaikkiin sidosryhmiin myönteisesti tai neutraalisti. Positiivisimmin suhtauduttiin sellaisiin sidosryhmiin, joilla on mahdollisuus vaikuttaa yrityksen taloudelliseen suoriutumiseen. Poikkeuksellisesti omistajiin suhtauduttiin yllättävän kielteisesti ja julkiseen hallintoon yllättävän positiivisesti. Kestävän kehityksen tavoitteiden integraation taso yrityksissä on vaihteleva. Taloudelliset ja yrityksen toimintaan liittyvät tavoitteet on integroitu liiketoimintaan hyvin. Monimutkaiset ja laajaa yhteistyötä vaativat tavoitteet on integroitu heikommin. Sidosryhmäsuuntautuneisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteiden aseman välillä on lineaarinen yhteys. Niissä yrityksissä, joissa suhtaudutaan sidosryhmiin myönteisemmin, myös kestävän kehityksen tavoitteet on integroitu tiiviimmin. Erityisen voimakkaasti kestävän kehityksen tavoitteiden integraatio korreloi työntekijöiden, paikallisyhteisöjen, ympäristön ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Tämä tarkoittaa, että erityisesti ne yritykset, joiden johtajat suhtautuvat myönteisesti työntekijöihin ja yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin, kuten kansalaisjärjestöihin ja paikallisyhteisöihin, ovat integroineet kestävän kehityksen tavoitteet tiiviimmin liiketoimintaansa.
Tulosten perusteella johtajien sidosryhmäsuuntautuneisuudella on yhteys yrityksen toimenpiteisiin koskien kestävän kehityksen tavoitteita. Tulokset ovat linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa. Tämä pro gradu -tutkielma on ensimmäisiä tutkimuksia, joka käsittelee eksplisiittisesti sidosryhmäsuuntautuneisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteiden yhteyttä. Tutkimus luo siten uutta tietoa vastaten samalla aikaisemman kirjallisuuden tunnistamiin tarpeisiin lisätutkimuksesta. Teoreettisesta näkökulmasta tulokset vahvistavat sidosryhmäteorian asemaa yritysten kestävyyden tutkimisen viitekehyksenä. Tutkielman käytännön merkitys keskittyy keinoihin parantaa yritysten kestävyystoimenpiteitä. Kestävän kehityksen tavoitteiden asema ei ole niiden saavuttamisen kannalta riittävä. Tämä tutkimus osoittaa kuitenkin vain lineaarisen korrelaation, ei kausaliteettia. Kausaliteetin osoittaminen vaatii lisätutkimusta, johon tämä tutkielma toimii kannustimena.
Sidosryhmäteorian mukaan yrityksen tarkoitus on luoda arvoa kaikille sen sidosryhmille. Tämän vuoksi sidosryhmäteoriaa pidetään toimivana viitekehyksenä yrityksen vastuullisuuden ja kestävyyden tutkimuksessa. Sidosryhmäsuuntautuneisuus tarkoittaa yritysten johtajien näkemyksiä yrityksen relevanteista sidosryhmistä ja asenteita näitä sidosryhmiä kohtaan. Sidosryhmäsuuntautuneisuutta on tutkittu esimerkiksi sen taloudellisten vaikutusten näkökulmasta, mutta yhteyttä kestävän kehityksen tavoitteisiin on tutkittu vähän.
Tämä pro gradu -tutkielma selvittää yritysjohtajien sidosryhmäsuuntautuneisuuden yhteyttä siihen, miten kestävän kehityksen tavoitteet on integroitu yrityksien liiketoimintaan. Kontekstina tutkimukselle toimii suomalaiset teollisuusyritykset. Tutkimus on suoritettu osana RESPMAN-tutkimusryhmää ja CICAT2025-tutkimuskonsortiota, joilta sain tutkimuksessa käytettävän valmiiksi kerätyn aineiston. Aineisto on kerätty teollisuusyritysten johtajilta sähköpostikyselyllä aikavälillä joulukuu 2019 – maaliskuu 2020 ja se sisältää väittämiä sidosryhmien ja kestävän kehityksen tavoitteiden asemasta yrityksissä. Tutkimukseen vastasi 77 johtajaa. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Teollisuusyritysten nykytilannetta johtajien sidosryhmäsuuntautuneisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteiden osalta tarkasteltiin keski- ja hajontaluvuilla sekä vastuullisuusindeksillä, joka sisältää teorian perusteella muodostettuja keskiarvomuuttujia. Sidosryhmäsuuntautuneisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteiden aseman välistä yhteyttä tutkittiin laskemalla keskiarvomuuttujien välinen lineaarinen korrelaatio Spearmanin korrelaatiokertoimella.
Tulosten perusteella suomalaisten teollisuusyrityksien johtajat suhtautuvat kaikkiin sidosryhmiin myönteisesti tai neutraalisti. Positiivisimmin suhtauduttiin sellaisiin sidosryhmiin, joilla on mahdollisuus vaikuttaa yrityksen taloudelliseen suoriutumiseen. Poikkeuksellisesti omistajiin suhtauduttiin yllättävän kielteisesti ja julkiseen hallintoon yllättävän positiivisesti. Kestävän kehityksen tavoitteiden integraation taso yrityksissä on vaihteleva. Taloudelliset ja yrityksen toimintaan liittyvät tavoitteet on integroitu liiketoimintaan hyvin. Monimutkaiset ja laajaa yhteistyötä vaativat tavoitteet on integroitu heikommin. Sidosryhmäsuuntautuneisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteiden aseman välillä on lineaarinen yhteys. Niissä yrityksissä, joissa suhtaudutaan sidosryhmiin myönteisemmin, myös kestävän kehityksen tavoitteet on integroitu tiiviimmin. Erityisen voimakkaasti kestävän kehityksen tavoitteiden integraatio korreloi työntekijöiden, paikallisyhteisöjen, ympäristön ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Tämä tarkoittaa, että erityisesti ne yritykset, joiden johtajat suhtautuvat myönteisesti työntekijöihin ja yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin, kuten kansalaisjärjestöihin ja paikallisyhteisöihin, ovat integroineet kestävän kehityksen tavoitteet tiiviimmin liiketoimintaansa.
Tulosten perusteella johtajien sidosryhmäsuuntautuneisuudella on yhteys yrityksen toimenpiteisiin koskien kestävän kehityksen tavoitteita. Tulokset ovat linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa. Tämä pro gradu -tutkielma on ensimmäisiä tutkimuksia, joka käsittelee eksplisiittisesti sidosryhmäsuuntautuneisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteiden yhteyttä. Tutkimus luo siten uutta tietoa vastaten samalla aikaisemman kirjallisuuden tunnistamiin tarpeisiin lisätutkimuksesta. Teoreettisesta näkökulmasta tulokset vahvistavat sidosryhmäteorian asemaa yritysten kestävyyden tutkimisen viitekehyksenä. Tutkielman käytännön merkitys keskittyy keinoihin parantaa yritysten kestävyystoimenpiteitä. Kestävän kehityksen tavoitteiden asema ei ole niiden saavuttamisen kannalta riittävä. Tämä tutkimus osoittaa kuitenkin vain lineaarisen korrelaation, ei kausaliteettia. Kausaliteetin osoittaminen vaatii lisätutkimusta, johon tämä tutkielma toimii kannustimena.