Suomalaisten maakuntien älykkään erikoistumisen prosessi : Tapausesimerkkeinä Etelä-Savo, Lappi ja Uusimaa
Kyllönen, Pinja (2022)
Kyllönen, Pinja
2022
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-01-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201041055
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201041055
Tiivistelmä
Euroopan unioni on asettanut Eurooppa 2020 – strategian yhteydessä älykkään erikoistumisen strategian ennakkoehdoksi aluekehitysrahoitukselle. Älykkään erikoistumisen strategia on kansallinen tai alueellinen innovaatiostrategia, jossa alueet erikoistuvat niille aloille, joilla niillä on parhaat mahdollisuudet menestyä ja kasvattaa kilpailukykyään.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan älykästä erikoistumista ja siihen liittyvää prosessia kolmen suomalaisen maakunnan, Etelä-Savon, Lapin ja Uudenmaan kautta. Älykkään erikoistumisen prosessi jaetaan tarkastelussa Forayn ym. erittelyn mukaisesti kolmeen päävaiheeseen: yrittäjyyden löytäminen ja vahvistaminen, koordinointi ja täydentävät investoinnit sekä seuranta ja arviointi. Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, miten suomalaisten maakuntien älykkään erikoistumisen prosessit ovat sujuneet sekä kokevatko maakunnat hyötyneensä niistä. Lisäksi kiinnostuksen kohteena on, miten maakuntien omat erityispiirteet näkyvät strategiassa ja onko näillä erityispiirteillä havaittu olevan vaikutusta strategian onnistumiseen. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja aineisto on muodostettu kolmen tutkimukseen valitun maakunnan teemahaastattelusta. Tutkimuskohteeksi on valittu suomalaisia maakuntia, jotka eroavat toisistaan sekä maantieteelliseltä sijainniltaan että muilta ominaispiirteiltään. Analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen teoriaosuus muodostuu älykkään erikoistumisen mallista sekä sen prosessin kolmesta vaiheesta. Tutkimuksessa on hyödynnetty erityisesti Dominique Forayn ja tämän tutkijaryhmän tutkimuksia ja julkaisuja.
Tulosten perusteella älykäs erikoistuminen on koettu suomalaisissa maakunnissa hyväksi aluekehittämisen välineeksi. Prosessi on saanut maakunnat tarkastelemaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan uudella tavalla ja mahdollistanut laajemman ja syvemmän yhteistyön eri toimijoiden välillä. Jokaisella maakunnalla on tutkimuksen perusteella omat haasteensa prosessille, mutta nämä eivät ole muodostaneet estettä älykkäälle erikoistumiselle. Maakunnat ovat tutkimuksen perusteella hyötyneet kehittämisestä, joka keskittyy systemaattisesti niiden omiin erityispiirteisiin.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan älykästä erikoistumista ja siihen liittyvää prosessia kolmen suomalaisen maakunnan, Etelä-Savon, Lapin ja Uudenmaan kautta. Älykkään erikoistumisen prosessi jaetaan tarkastelussa Forayn ym. erittelyn mukaisesti kolmeen päävaiheeseen: yrittäjyyden löytäminen ja vahvistaminen, koordinointi ja täydentävät investoinnit sekä seuranta ja arviointi. Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, miten suomalaisten maakuntien älykkään erikoistumisen prosessit ovat sujuneet sekä kokevatko maakunnat hyötyneensä niistä. Lisäksi kiinnostuksen kohteena on, miten maakuntien omat erityispiirteet näkyvät strategiassa ja onko näillä erityispiirteillä havaittu olevan vaikutusta strategian onnistumiseen. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja aineisto on muodostettu kolmen tutkimukseen valitun maakunnan teemahaastattelusta. Tutkimuskohteeksi on valittu suomalaisia maakuntia, jotka eroavat toisistaan sekä maantieteelliseltä sijainniltaan että muilta ominaispiirteiltään. Analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen teoriaosuus muodostuu älykkään erikoistumisen mallista sekä sen prosessin kolmesta vaiheesta. Tutkimuksessa on hyödynnetty erityisesti Dominique Forayn ja tämän tutkijaryhmän tutkimuksia ja julkaisuja.
Tulosten perusteella älykäs erikoistuminen on koettu suomalaisissa maakunnissa hyväksi aluekehittämisen välineeksi. Prosessi on saanut maakunnat tarkastelemaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan uudella tavalla ja mahdollistanut laajemman ja syvemmän yhteistyön eri toimijoiden välillä. Jokaisella maakunnalla on tutkimuksen perusteella omat haasteensa prosessille, mutta nämä eivät ole muodostaneet estettä älykkäälle erikoistumiselle. Maakunnat ovat tutkimuksen perusteella hyötyneet kehittämisestä, joka keskittyy systemaattisesti niiden omiin erityispiirteisiin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8894]