Suunnittelurationaali
Pesonen, Lauri (2021)
Pesonen, Lauri
2021
Tekniikan ja luonnontieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Engineering and Natural Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-12-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202112229516
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202112229516
Tiivistelmä
Suunnittelurationaalilla (englanniksi Design Rationale) tarkoitetaan suunnitteluun liittyvien päätösten perustelua eli syitä sille, miksi jokin asia on tehty tai toteutettu juuri niin kuin se on. Suunnittelurationaalin käytön ja tutkimuksen tarkoituksena on avustaa ja tukea melkein mihin tahansa asiaan liittyvää päätöksentekoa antamalla esimerkiksi johonkin projektiin liittyvälle henkilölle kattavampi kuva tuotteesta tai prosessista. Yksityiskohtainen kuvaus jostakin tuotteesta vaatii syyt sille, miksi tuotteen jokin ominaisuus on toteutettu juuri sillä tavalla kuin se on, jolloin suunnittelulle vieraan ihmisen ei tarvitse pohtia syitä toteutukselle uudestaan.
Tämä työ on suoritettu kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli selvittää, mitä suunnit-telurationaali on, miten sitä hyödynnetään, kuka sitä on tutkinut ja miksi. Työssä pyritään tuo-maan esille suunnittelurationaalin teoriaan liittyvät pääkohdat, oleellisimmat termit ja antaa ai-heesta kiinnostuneelle kattava ensikosketus suunnittelurationaaliin.
Ensimmäisessä kappaleessa käsitellään suunnittelurationaalin teoriaa, johon sisältyy suun-nittelurationaalitiedon tyypit, tallennus, esitys, haku ja käyttö. Nämä aiheet määrittelevät sen mitä tietoa tallennetaan, millaiseen muotoon, miten sitä tarvittaessa löydetään ja mihin kaikkeen suunnittelurationaalia voidaan hyödyntää. Suunnittelurationaalin käytössä suunnittelun tukena on paljon mahdollisuuksia ja käyttökohteita, mutta siitä löytyy myös omat haittansa ja haasteensa.
Toisessa kappaleessa esitellään neljä yleisimmin esille tulevaa suunnittelurationaalijärjestelmää, jotka ovat IBIS (Information Based Issue System), DSA (Design Space Analysis eli suunnittelu avaruuden tarkastelu), QOC (Questions, Options and Criteria eli Kysymykset, vaihtoehdot ja kriteerit), PHI (Procedural Hierarchy of Issues eli Ongelmien Prosessimainen hierarkia) sekä DRL (Decision Representation Language eli Päätösten esitys kieli). IBIS on näistä vanhin ja melkein kaikki myöhemmät suunnittelurationaalijärjestelmät, ja niitä käyttävät tietokoneohjelmat perustuvatkin argumentaatioon perustuvan IBIS-järjestelmän pohjalle muo-katen sitä tai lisäten siihen tarpeen mukaan uutta. Suunnittelurationaalijärjestelmien ja näihin perustuvien tietokoneohjelmien käytön tarkoituksena on helpottaa suunnittelurationaalin tallentamista ja hyödyntämistä luomalla sille yhtenevät kehykset ja rakenteen, jolloin sen ymmärtäminen olisi helpompaa useille tutun
Viimeisessä kappaleessa keskitytään suunnittelurationaalin tutkimuksen historiaan eli sel-vitetään, kuka on aloittanut tutkimuksen ja miksi ja miten suunnittelurationaalin tutkimus on jakautunut eri tieteen aloille omiksi kokonaisuuksikseen. Suunnittelurationaalin tutkimus ei ole niin yhtenevää kuin voisi kuvitella vaan eri tieteenalat tutkivat ja kehittävät sitä omien tarpeidensa mukaisesti. Tieteenalat, jotka ovat erityisen kiinnostuneita suunnittelurationaalista ovat muun muassa tietojärjestelmätieteet, kognitiotieteet sekä tietämyksenhallintatieteet, mutta suunnittelurationaalia hyödynnetään jossain muodossa hyvin laaja-alaisesti.
Tämä työ on suoritettu kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli selvittää, mitä suunnit-telurationaali on, miten sitä hyödynnetään, kuka sitä on tutkinut ja miksi. Työssä pyritään tuo-maan esille suunnittelurationaalin teoriaan liittyvät pääkohdat, oleellisimmat termit ja antaa ai-heesta kiinnostuneelle kattava ensikosketus suunnittelurationaaliin.
Ensimmäisessä kappaleessa käsitellään suunnittelurationaalin teoriaa, johon sisältyy suun-nittelurationaalitiedon tyypit, tallennus, esitys, haku ja käyttö. Nämä aiheet määrittelevät sen mitä tietoa tallennetaan, millaiseen muotoon, miten sitä tarvittaessa löydetään ja mihin kaikkeen suunnittelurationaalia voidaan hyödyntää. Suunnittelurationaalin käytössä suunnittelun tukena on paljon mahdollisuuksia ja käyttökohteita, mutta siitä löytyy myös omat haittansa ja haasteensa.
Toisessa kappaleessa esitellään neljä yleisimmin esille tulevaa suunnittelurationaalijärjestelmää, jotka ovat IBIS (Information Based Issue System), DSA (Design Space Analysis eli suunnittelu avaruuden tarkastelu), QOC (Questions, Options and Criteria eli Kysymykset, vaihtoehdot ja kriteerit), PHI (Procedural Hierarchy of Issues eli Ongelmien Prosessimainen hierarkia) sekä DRL (Decision Representation Language eli Päätösten esitys kieli). IBIS on näistä vanhin ja melkein kaikki myöhemmät suunnittelurationaalijärjestelmät, ja niitä käyttävät tietokoneohjelmat perustuvatkin argumentaatioon perustuvan IBIS-järjestelmän pohjalle muo-katen sitä tai lisäten siihen tarpeen mukaan uutta. Suunnittelurationaalijärjestelmien ja näihin perustuvien tietokoneohjelmien käytön tarkoituksena on helpottaa suunnittelurationaalin tallentamista ja hyödyntämistä luomalla sille yhtenevät kehykset ja rakenteen, jolloin sen ymmärtäminen olisi helpompaa useille tutun
Viimeisessä kappaleessa keskitytään suunnittelurationaalin tutkimuksen historiaan eli sel-vitetään, kuka on aloittanut tutkimuksen ja miksi ja miten suunnittelurationaalin tutkimus on jakautunut eri tieteen aloille omiksi kokonaisuuksikseen. Suunnittelurationaalin tutkimus ei ole niin yhtenevää kuin voisi kuvitella vaan eri tieteenalat tutkivat ja kehittävät sitä omien tarpeidensa mukaisesti. Tieteenalat, jotka ovat erityisen kiinnostuneita suunnittelurationaalista ovat muun muassa tietojärjestelmätieteet, kognitiotieteet sekä tietämyksenhallintatieteet, mutta suunnittelurationaalia hyödynnetään jossain muodossa hyvin laaja-alaisesti.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8997]