"Inkerin kansan Golgatan-tie" : Inkerinsuomalaisten vainojen uutisointi Karjalan Kansalaisliiton sanomalehdissä 1935–1939

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan inkerinsuomalaisiin vuosina 1935–1939 kohdistettujen vainojen uutisointia Karjalan Kansalaisliiton sanomalehdissä. Leningradin kaupungin ympäristössä, historiallisella Inkerinmaalla asunutta suomalaisväestöä vainottiin 1930-luvun kuluessa monin tavoin, mikä tuhosi perinteisiä kyläyhteisöjä, rikkoi perheitä ja hävitti inkerinsuomalaista kulttuuria. Inkerinsuomalaisten vainoaminen Neuvostoliitossa vuosina 1929–1938 huipentui 1930-luvun loppupuolella Stalinin vainoihin. Tarkastelun kohteina olivat Kansalaisliiton Suomessa julkaistut heimotyöhön keskittyneet sanomalehdet Vapaa Karjala ja Inkeri sekä Karjala–Inkeri. Tarkastelussani olen keskittynyt siihen, mitä vainoista kirjoitettiin ja miten niistä uutisoitiin. Tutkimusmetodeina on käytetty sisällönanalyysiä ja diskurssianalyysiä.

Tutkimuksen tuloksena aineistoista oli eroteltavissa viisi teemaa, joihin vainoihin liittyvät uutiset voitiin kategorisoida. Inkerinsuomalaisten karkotus historialliselta Inkerinmaalta oli uutisoiduin aihe tarkastelujakson aikana. Uskonto ja sen vainoaminen oli myös usein toistuva teema, jolla korostettiin uskonnon tärkeää merkitystä inkerinsuomalaisille. Maatilojen pakkokollektivisointi ja siihen liittynyt elinolojen heikentyminen toimii kolmantena teemana, ja neljäs teema oli Inkerinmaan venäläistäminen, johon liittyi olennaisesti suomenkielisen koulutuksen ja kulttuurin alasajo. Viidennen teeman uutiset keskittyivät heimohengen nostattamiseen sanomalehden lukijoissa.

Tutkimustulokset osoittivat sanomalehtien uutisoinnin keskittyvän inkerinsuomalaisten vainojen tapahtumien uutisointiin, mutta samalla tuoden esiin, miten vainot kohdistuivat inkerinsuomalaiselle kulttuurille ja identiteetille tärkeiksi miellettyihin asioihin, kuten uskontoon, suomen kieleen ja maaseudun elinkeinoihin. Uutisointi tapahtui pääasiassa huolestuneeseen sävyyn, joka muuttui ajan myötä epätoivoisemmaksi Inkerin tilanteen heikentyessä. Sanomalehtien heimohenkinen kirjoittelu oli tapahtumien hektisyyteen nähden kuitenkin melko maltillista, vaikka toisinaan uutisoinnissa turvauduttiin huomiota herättävään kirjoitustyyliin. Vainojen uutisointi oli vilkkaimmillaan vuosien 1935–1937 aikana, mutta vuosina 1938–1939 vainoihin liittyvät uutiset vähenivät huomattavasti, mikä voi myös kertoa siitä, ettei uutta tietoa inkerinsuomalaisista enää saatu rajan yli. Lukumäärällisesti aineistosta korostuivat uutiset karkotuksista, joita käsiteltiin yli puolessa kaikista uutisartikkeleista.