Ympäristöpolitiikka maantiedon oppikirjoissa vuosina 1985-2020
Nieminen, Milla (2022)
2022
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-01-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202112219484
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202112219484
Tiivistelmä
Ympäristökasvatusta toteutetaan eri koulutusasteilla. Tämän työn tavoite oli tutkia peruskoulun maantiedon oppikirjoissa esiintyvää ympäristökasvatusta eri vuosikymmenillä. Aineistona käytin kolmea maantiedon oppikirjaa, jotka on julkaistu 1985, 2008 ja 2020. Aineisto on käyty läpi jakamalla se sisällöllisiin teemoihin. Oppikirjoista on erotettavissa neljä selkeää teemaa ympäristökasvatuksen osalta: energiantuotanto, ympäristöuhat, ruoantuotanto sekä Itämeri ja muut vesistöt.
Ympäristökasvatuksen lisääntymistä oppikirjoissa ajan saatossa voidaan pitää tutkimuksen keskeisenä tuloksena. Ympäristökasvatuksen laatu on muuttunut ja lukijaa vastuutetaan uudemmissa oppikirjoissa toisin kuin vanhemmissa. Uudemmassa kirjallisuudessa ympäristökasvatus on yksilökeskeisempää ja yksittäiselle kuluttajalle asetetaan suurempi vastuu valinnoistaan ympäristön ja ilmaston suhteen. Uudempi kirjallisuus sisältää selkeitä suosituksia toimia ekologisemmin monella eri elämän osa-alueella. Ympäristöuhat ovat muuttaneet muotoaan ajan saatossa ja ilmiöt kuten ilmastonmuutos ja biodiversiteetti jäävät mainitsematta vanhimmassa tutkimassani oppikirjassa.
Tutkimukseni osoittaa, että vahvasti ympäristöä politisoivat aiheet, kuten ilmastonmuutos ja erilaiset ympäristöongelmat ovat tulleet maantiedon oppikirjoihin jäädäkseen. Ympäristökasvatus on oppikirjoissa muuttanut muotoaan. Uusimmassa kirjallisuudessa lukijalle ja yksilölle asetetaan vastuu omista valinnoistaan ja ohjataan toimimaan ympäristöystävällisesti, toisin kuin vanhemmassa tutkimassani oppikirjallisuudessa.
Ympäristökasvatuksen lisääntymistä oppikirjoissa ajan saatossa voidaan pitää tutkimuksen keskeisenä tuloksena. Ympäristökasvatuksen laatu on muuttunut ja lukijaa vastuutetaan uudemmissa oppikirjoissa toisin kuin vanhemmissa. Uudemmassa kirjallisuudessa ympäristökasvatus on yksilökeskeisempää ja yksittäiselle kuluttajalle asetetaan suurempi vastuu valinnoistaan ympäristön ja ilmaston suhteen. Uudempi kirjallisuus sisältää selkeitä suosituksia toimia ekologisemmin monella eri elämän osa-alueella. Ympäristöuhat ovat muuttaneet muotoaan ajan saatossa ja ilmiöt kuten ilmastonmuutos ja biodiversiteetti jäävät mainitsematta vanhimmassa tutkimassani oppikirjassa.
Tutkimukseni osoittaa, että vahvasti ympäristöä politisoivat aiheet, kuten ilmastonmuutos ja erilaiset ympäristöongelmat ovat tulleet maantiedon oppikirjoihin jäädäkseen. Ympäristökasvatus on oppikirjoissa muuttanut muotoaan. Uusimmassa kirjallisuudessa lukijalle ja yksilölle asetetaan vastuu omista valinnoistaan ja ohjataan toimimaan ympäristöystävällisesti, toisin kuin vanhemmassa tutkimassani oppikirjallisuudessa.