"Hyvää tyyppiä" rakentamassa : Ideaalityöntekijäkuvan rakentuminen rekrytointihaastattelussa
Rokkonen, Tuija (2022)
Rokkonen, Tuija
2022
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-01-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202112219483
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202112219483
Tiivistelmä
Rekrytoinnissa valintakriteerien painoarvo ei ole enää voimakkaimmillaan teknillisissä ja ammatillisissa taidoissa vaan persoonallisten ja henkilökohtaisten taitojen merkitys on kasvanut. Henkilökohtaisilla valmiuksilla tarkoitetaan muun muassa vuorovaikutus-, viestintäja johtamistaitoja. Rekrytoinnissa mietitään yhä enemmän sitä, miten työnhakija sopii kulloinkin kyseessä olevaan työyhteisöön ja hakijoilta vaaditaankin enemmän sosiaalista osaamista ja taitoja.
Tässä tutkielmassa käsittelen hyvän työntekijäkuvan rakentumista rekrytointihaastatteluissa rekrytoijan ja työnhakijan näkökulmasta. Tarkastelen haastatteluissa käytettyjä ilmauksia persoonallisuuden piirteistä ja pehmeistä taidoista. Pehmeillä taidoilla tarkoitan tutkielmassani työnhakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia, taitoja tai toimintamalleja, kuten työnhakijan vuorovaikutustaitoja ja kognitiivista kyvykkyyttä. Kiinnostukseni kohteena on, miten työhaastatteluissa rekrytoija ja haastateltava rakentavat kuvaa hyvästä työntekijästä, millaisia ominaisuuksia ideaalityöntekijään liitetään ja mitä ominaisuuksia pidetään tavoiteltavana. Selvitän, millaisia ominaisuuksia pidetään positiivisena, mitä negatiivisena ja mitkä ominaisuudet ovat jotain siltä väliltä tai eivät niin yksiselitteisiä. Aineistonani toimi Testaamisen sosiologia – Persoonallisuustestit työelämän ideaalisubjektia rakentamassa -hankkeeseen videoidut aidot rekrytointihaastattelut, joita sain tutkielmaani varten käyttöön kahdeksan. Haastattelijana toimii henkilöstöpalveluyrityksen rekrytoija ja haastattelussa käydään läpi työnhakijan aiemmin tekemää henkilöarviointia. Analyysimenetelmänäni on laadullinen ja määrällinen sisällönanalyysi.
Tutkimukseni osoittaa, että ideaalityöntekijäkuvaan liitetään erityisesti ihmissuhteisiin liittyviä ominaisuuksia, taitoja ja persoonallisuuden piirteitä. Sekä työnhakijat että rekrytoijat korostavat ihmissuhteisiin ja niiden ylläpitoon liittyvien ominaisuuksien tärkeyttä. Näitä ominaisuuksia myös mainittiin selvästi eniten muihin piirteisiin ja ominaisuuksiin verrattuna. Tuloksissani korostuivat kuitenkin myös työntekemiseen liittyvät ominaisuudet, joten niilläkin on rekrytoinneissa edelleen oma tärkeä osuutensa. Tutkielmassani käsittelen myös ominaisuuksia, joita kyseenalaistetaan ja jotka ovat tiettyyn pisteeseen asti tavoiteltuja, mutta tämän pisteen jälkeen alkoivat mahdollisesti näyttäytyä ongelmallisina. Negatiivisiksi mielletyistä ominaisuuksista puhuttaessa syyt nähtiin usein ulkoisista tekijöistä johtuviksi, kun taas positiivisena mielletyt ominaisuudet koettiin enemmän sisäsyntyisiksi ja itsestä lähtöisiksi.
Tutkielmani tarjoaa kuvan siitä, millaisia ominaisuuksia tänä päivänä työnhakijalta odotetaan, miten rekrytointi prosessina toimii ja miten pehmeitä taitoja ja persoonallisuuden piirteitä voidaan mitata rekrytoinnissa.
Tässä tutkielmassa käsittelen hyvän työntekijäkuvan rakentumista rekrytointihaastatteluissa rekrytoijan ja työnhakijan näkökulmasta. Tarkastelen haastatteluissa käytettyjä ilmauksia persoonallisuuden piirteistä ja pehmeistä taidoista. Pehmeillä taidoilla tarkoitan tutkielmassani työnhakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia, taitoja tai toimintamalleja, kuten työnhakijan vuorovaikutustaitoja ja kognitiivista kyvykkyyttä. Kiinnostukseni kohteena on, miten työhaastatteluissa rekrytoija ja haastateltava rakentavat kuvaa hyvästä työntekijästä, millaisia ominaisuuksia ideaalityöntekijään liitetään ja mitä ominaisuuksia pidetään tavoiteltavana. Selvitän, millaisia ominaisuuksia pidetään positiivisena, mitä negatiivisena ja mitkä ominaisuudet ovat jotain siltä väliltä tai eivät niin yksiselitteisiä. Aineistonani toimi Testaamisen sosiologia – Persoonallisuustestit työelämän ideaalisubjektia rakentamassa -hankkeeseen videoidut aidot rekrytointihaastattelut, joita sain tutkielmaani varten käyttöön kahdeksan. Haastattelijana toimii henkilöstöpalveluyrityksen rekrytoija ja haastattelussa käydään läpi työnhakijan aiemmin tekemää henkilöarviointia. Analyysimenetelmänäni on laadullinen ja määrällinen sisällönanalyysi.
Tutkimukseni osoittaa, että ideaalityöntekijäkuvaan liitetään erityisesti ihmissuhteisiin liittyviä ominaisuuksia, taitoja ja persoonallisuuden piirteitä. Sekä työnhakijat että rekrytoijat korostavat ihmissuhteisiin ja niiden ylläpitoon liittyvien ominaisuuksien tärkeyttä. Näitä ominaisuuksia myös mainittiin selvästi eniten muihin piirteisiin ja ominaisuuksiin verrattuna. Tuloksissani korostuivat kuitenkin myös työntekemiseen liittyvät ominaisuudet, joten niilläkin on rekrytoinneissa edelleen oma tärkeä osuutensa. Tutkielmassani käsittelen myös ominaisuuksia, joita kyseenalaistetaan ja jotka ovat tiettyyn pisteeseen asti tavoiteltuja, mutta tämän pisteen jälkeen alkoivat mahdollisesti näyttäytyä ongelmallisina. Negatiivisiksi mielletyistä ominaisuuksista puhuttaessa syyt nähtiin usein ulkoisista tekijöistä johtuviksi, kun taas positiivisena mielletyt ominaisuudet koettiin enemmän sisäsyntyisiksi ja itsestä lähtöisiksi.
Tutkielmani tarjoaa kuvan siitä, millaisia ominaisuuksia tänä päivänä työnhakijalta odotetaan, miten rekrytointi prosessina toimii ja miten pehmeitä taitoja ja persoonallisuuden piirteitä voidaan mitata rekrytoinnissa.