Investoinneista valokuituverkkojen velkasaneerauksiin - velkaantuneiden kuntakonsernien perustelut velkaantumiselle

Abstract

Suomen kunnat ovat velkaantuneet nopealla tahdilla viimeisten vuosikymmenien aikana. Vuoden 2000 lopulla kuntien ja kuntayhtymien lainakanta oli 4 miljardia euroa, kun taas vuoden 2019 lopussa se oli jo 21,9 miljardia euroa. Kuntien taloudelliselta toimintaympäristöltä voidaan odottaa epästabiiliutta myös tulevina vuosina muun muassa edelleen jatkuvan pandemiatilanteen sekä hitaan talouskasvun vuoksi. Myös Suomen väestörakenteen muutos haastaa kuntataloutta, sillä sen myötä menojen kasvutahti kiihtyy ja tulot laskevat. Tässä tutkielmassa velkaantumisen ilmiö sovitetaan Suomen paikallishallintojen kontekstiin tarkastelemalla kvalitatiivisen tutkimusotteen kautta sitä, millä tavoin Suomen velkaantuneimmat kuntakonsernit perustelevat velkaantumista tilinpäätöksissään ja toimintakertomuksissaan. Tutkimuksen tarkoituksena on rakentaa lukijalle yksinkertaistettu kuva siitä, millaiset tekijät ovat vaikuttaneet kuntakonsernien velkaantumiseen, ja mihin velkarahaa on kuntakonserneissa käytetty. Tutkimuksen tavoitteena ei ole muodostaa tyhjentävää listausta kuntakonsernien velkaantumiseen vaikuttavista tekijöistä, mutta tutkimus pyrkii rakentamaan käsitystä kuntien velkaantumisen ilmiöstä muun aiheesta tehdyn tutkimuksen joukossa. Tutkimuksen aineistona käytetään Suomen 15:sta velkaantuneimman kuntakonsernin toimintakertomuksia sekä tilinpäätöksiä. Tutkittavat kuntakonsernit on määritelty Tilastokeskuksen 10.9.2021 julkaiseman datan mukaisesti, joka perustuu rahoituslaskelman ja taseen tunnuslukuihin. Kunkin tutkimuskunnan osalta toimintakertomuksia ja tilinpäätöksiä tarkastellaan vuosilta 2015–2020. Tarkastelussa ovat mukana sellaiset kuntakonsernit, joilla on asukaslukuun suhteutettuna velkaa yli 10 000 euroa per asukas. Tarkastelussa keskitytään erityisesti toimintakertomuksiin, ja niiden sisällä kunnan/kaupunginjohtajan katsaukseen sekä kunnan taloudesta ja rahoituksesta kertoviin päälukuihin. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että yleisimmät perustelut velkaantumiselle Suomen velkaantuneimmissa kuntakonserneissa olivat korkea investointitaso, demografiset tekijät ja takausvastuiden realisoituminen. Muina perusteluina velkaantumiselle mainittiin kuntatalouden yleinen huono tilanne, budjettialijäämät sekä tarve kattaa lainanhoitokustannuksia ja käyttötalousmenoja velalla. Kuntakonsernien perustelut velkaantumiselle muodostavat jatkumon – väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen lasku aiheuttaa kustannusten nousua, verotulojen laskua ja palvelutarpeen kasvua, joka taas vaikeuttaa yleisesti kuntatalouden tilannetta ja voi kasvattaa investointitarvetta. Huono taloudellinen tilanne ja paine vastata muuttuvan väestörakenteen aiheuttamiin tarpeisiin taas voi pakottaa kunnat kattamaan myös käyttötalousmenoja velkarahalla. Lisäksi on todettava, että useissa kunnissa velkaantumista perusteltiin varsin vähän tilinpäätösasiakirjoissa.