Dissosiatiivinen identiteettihäiriö ja naisideaalien identiteettikategoriat : Jäsenkategoria-analyysi
Peltola, Noora (2021)
Peltola, Noora
2021
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-12-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202112169289
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202112169289
Tiivistelmä
Tarkastelen tässä sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielmassa sitä, mitä naisideaaleja on mahdollista tunnistaa dissosiatiivisesta identiteettihäiriöstä kärsivien naisten blogiteksteistä sekä sitä, miten naiset asemoivat itsensä kyseisiin identiteettikategorioihin. Dissosiatiivinen identiteettihäiriö on suhteellisen harvinainen mielenterveydenhäiriö, missä yksilöllä on ainakin kaksi toisistaan erillä olevaa identiteettiä tai persoonallisuuden tasoa. Dissosiatiivinen identiteettihäiriö syntyy, kun traumaattinen kokemus ylittää yksilön psyykkisen kapasiteetin käsitellä tapahtunutta ja traumatisoituminen on toistuvaa. Häiriölle altistavat alle kuusivuotiaina koetut traumatisoivat tapahtumat. Pahoinpitely ja seksuaalinen väkivalta ovat pääasiallisimmat syyt häiriön kehittymiselle. Naisideaalit ovat naissukupuoleen kohdistuvia kulttuurisia ihanteita. Sukupuoliin liitetään toisistaan eroavia kulttuurillisia odotuksia, mitkä synnyttävät sukupuoliluokkasidonnaisen tavan olla, toimia ja tuntea. Kaikissa yhteiskunnissa on omat käsityksensä sukupuoliluokkiin liitetyistä odotuksista, mitkä voivat olla toivottuna tai ei-toivottuina pidettyjä piirteitä.
Tutkielmani aineisto käsittää 11 blogia, joista analysoimani kirjoitukset ovat vuosilta 2009–2020. Kaikki blogien kirjoittajat ovat naisia, joille on diagnosoitu dissosiatiivinen identiteettihäiriö. Hyödynnän tutkielmassani Harvey Sacksin kehittämää jäsenkategoria-analyysia (membership categorization analysis, MCA), mikä soveltuu ihmisten toiminnan tutkimiseen. Olen lähestynyt aineistoa etnometodologisen lähestymistavan mukaisesti, koska tutkin sitä, miten yksilöitä voidaan kuvata ja miten nämä kuvaukset ovat neuvoteltavissa. Olen hyödyntänyt analyysissa myös diskursiivista sosiaalipsykologiaa, koska tarkastelen aineistoa ja kategorioiden analysoimista kielellisen rakentumisen kautta. Keskityn analyysissani sitä, miten kielen avulla luodaan kategorioita. Etnometodologia ja diskursiivinen sosiaalipsykologia sopivat jäsenkategoria-analyysin hyödyntämiseen tutkimuksen tekemisessä, koska kategorisointi voi kohdistua ihmisiin ja muihin objekteihin. Ihmisiä kategorisoidessa on kyseessä kuvaus identiteetin rakentamisesta, jolloin tutkitaan sitä, millaisia yksilöt ovat. Lisäksi identiteetti ja kategoria ovat keskenään läheisiä käsitteitä, ja identiteettikategoria kuvaa käsitteenä suoraan sitä, millainen joku on.
Muodostin analyysini perusteella kuusi vastakkaista identiteettikategorioista kertovaa kategoriaparia, joita ovat hyvä nainen – huono nainen, viehättävä nainen – epäviehättävä nainen, onnistunut äiti – epäonnistunut äiti, toisista huolehtiva nainen – itsestä huolehtiva nainen, kodinhoidosta nauttiva nainen – kodinhoidosta tuskastuva nainen sekä vaativa nainen – riittämätön nainen. Tarkastelin tutkielmassani sitä, millaisia naisideaaleja dissosiatiivisesta identiteettihäiriöstä kärsivien naisten blogiteksteistä on mahdollista tunnistaa kategoria-analyysin avulla sekä sitä, miten naiset ottavat näitä kategorioita osaksi identiteettiään. Kiinnitin analyysissa huomiota identiteettikategorioiden kategoriasidonnaisiin määreisiin, niistä neuvottelemiseen sekä moraaliseen näkökulmaan ja siihen, miten naiset asemoituvat kyseisiin naisideaalikategorioihin. Moraalinen näkökulma ilmeni aineistossa selontekoina asioiden normaaliudesta ja tavallisuudesta, minkä avulla omaa identiteettiä rakennettiin ja kategoriaryhmien määreitä arvotettiin, ylläpidettiin ja tuotettiin. Osa naisista oli sisäistänyt ihannekategorioiden määreet osaksi identiteettiään, kun taas toiset pyrkivät tietoisesti etääntymään ideaaleista. Naiset tunsivat huonommuutta ja syyllisyyden tunteita sekä ideaalien tavoittamattomuudesta että niihin etäisyyden ottamisesta. Jatkossa olisi tärkeää tutkia sitä, miten naisideaalien kategoriaryhmien määreistä ja kategoriasidonnaisista toiminnoista neuvotellaan kategoriaryhmän sisällä. Olisi tärkeää tutkia myös sitä, millaisia naisideaaleja muista aineistoista löytyy, miten naisihanteita rakennetaan kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa ja millaisia naisideaaleja fokusoidulla teemahaastattelulla olisi tunnistettavissa dissosiatiivisen identiteettihäiriön kontekstissa.
Tutkielmani aineisto käsittää 11 blogia, joista analysoimani kirjoitukset ovat vuosilta 2009–2020. Kaikki blogien kirjoittajat ovat naisia, joille on diagnosoitu dissosiatiivinen identiteettihäiriö. Hyödynnän tutkielmassani Harvey Sacksin kehittämää jäsenkategoria-analyysia (membership categorization analysis, MCA), mikä soveltuu ihmisten toiminnan tutkimiseen. Olen lähestynyt aineistoa etnometodologisen lähestymistavan mukaisesti, koska tutkin sitä, miten yksilöitä voidaan kuvata ja miten nämä kuvaukset ovat neuvoteltavissa. Olen hyödyntänyt analyysissa myös diskursiivista sosiaalipsykologiaa, koska tarkastelen aineistoa ja kategorioiden analysoimista kielellisen rakentumisen kautta. Keskityn analyysissani sitä, miten kielen avulla luodaan kategorioita. Etnometodologia ja diskursiivinen sosiaalipsykologia sopivat jäsenkategoria-analyysin hyödyntämiseen tutkimuksen tekemisessä, koska kategorisointi voi kohdistua ihmisiin ja muihin objekteihin. Ihmisiä kategorisoidessa on kyseessä kuvaus identiteetin rakentamisesta, jolloin tutkitaan sitä, millaisia yksilöt ovat. Lisäksi identiteetti ja kategoria ovat keskenään läheisiä käsitteitä, ja identiteettikategoria kuvaa käsitteenä suoraan sitä, millainen joku on.
Muodostin analyysini perusteella kuusi vastakkaista identiteettikategorioista kertovaa kategoriaparia, joita ovat hyvä nainen – huono nainen, viehättävä nainen – epäviehättävä nainen, onnistunut äiti – epäonnistunut äiti, toisista huolehtiva nainen – itsestä huolehtiva nainen, kodinhoidosta nauttiva nainen – kodinhoidosta tuskastuva nainen sekä vaativa nainen – riittämätön nainen. Tarkastelin tutkielmassani sitä, millaisia naisideaaleja dissosiatiivisesta identiteettihäiriöstä kärsivien naisten blogiteksteistä on mahdollista tunnistaa kategoria-analyysin avulla sekä sitä, miten naiset ottavat näitä kategorioita osaksi identiteettiään. Kiinnitin analyysissa huomiota identiteettikategorioiden kategoriasidonnaisiin määreisiin, niistä neuvottelemiseen sekä moraaliseen näkökulmaan ja siihen, miten naiset asemoituvat kyseisiin naisideaalikategorioihin. Moraalinen näkökulma ilmeni aineistossa selontekoina asioiden normaaliudesta ja tavallisuudesta, minkä avulla omaa identiteettiä rakennettiin ja kategoriaryhmien määreitä arvotettiin, ylläpidettiin ja tuotettiin. Osa naisista oli sisäistänyt ihannekategorioiden määreet osaksi identiteettiään, kun taas toiset pyrkivät tietoisesti etääntymään ideaaleista. Naiset tunsivat huonommuutta ja syyllisyyden tunteita sekä ideaalien tavoittamattomuudesta että niihin etäisyyden ottamisesta. Jatkossa olisi tärkeää tutkia sitä, miten naisideaalien kategoriaryhmien määreistä ja kategoriasidonnaisista toiminnoista neuvotellaan kategoriaryhmän sisällä. Olisi tärkeää tutkia myös sitä, millaisia naisideaaleja muista aineistoista löytyy, miten naisihanteita rakennetaan kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa ja millaisia naisideaaleja fokusoidulla teemahaastattelulla olisi tunnistettavissa dissosiatiivisen identiteettihäiriön kontekstissa.