Kestävää hyvinvointia ilmastonmuutoksen aikakaudella : Yksilöiden kokemuksia kestävistä elämäntavoista

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yksilöiden kokemuksia kestävästä hyvinvoinnista. Ekologinen kestävyyskriisi on uhka hyvinvoinnille ja hyvinvointivaltioille, joista yksikään ei ole toistaiseksi saavuttanut ekologisesti kestävää hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Onkin esitetty, että hyvinvointi on määriteltävä uudelleen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista koettu kestävä hyvinvointi voi olla ja toisaalta, millaiset tekijät estävät kestävien elämäntapojen tavoittelua yksilön arjessa.

Tutkimuksen taustateoriana hyödynnettiin Helneen ja Hirvilammin kestävän hyvinvoinnin neliapilamallia, jossa kestävä hyvinvointi jaetaan neljään ulottuvuuteen: Having, Doing, Loving ja Being. Teoriassa hyvinvointia havainnoidaan relationaalisesti suhteessa ympäröivään ekosysteemiin. Aineistona tutkimuksessa käytettiin Kestävien elämäntapojen kiihdyttämö -kokeiluun osallistuneiden kotitalouksien edustajien haastatteluja, jotka tuotettiin keväällä 2020 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden orkestrointi (ORSI) -hankkeessa. Kansainvälisessä, D-mat oy:n koordinoimassa Kestävien elämäntapojen kiihdyttämö -kokeilussa kotitaloudet pyrkivät pienentämään hiilijalanjälkeään. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jota ohjasi kestävän hyvinvoinnin neliapilamalli.

Tutkimuksen tulosten mukaan yksilön koettua kestävää hyvinvointia on mielekästä analysoida moniulotteisesti huomioiden kuitenkin, että ulottuvuuksia tulee tarkastella suhteessa ympäristöönsä toimivana kokonaisuutena. Tuloksien perusteella yksilöt kohtaavat arjessaan erilaisia sisäisiä ja ulkoisia esteitä, jotka tekevät kestävien elämäntapojen tavoittelusta haastavampaa. Ekologiseen kestävyyskriisiin sopeutuminen vaatii ekologisten reunaehtojen huomioimista kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja osa-alueilla. Jatkotutkimuksissa olisi arvokasta syventyä tutkimaan koettua kestävää hyvinvointia myös sellaisissa ryhmissä, joille ympäristötietoisuus ei ole merkittävä toimintaa ohjaava arvo. Lisäksi olisi kiinnostavaa tutkia kestävää elämää edistäviä tekijöitä suhteessa estäviin tekijöihin.