Vastuullisuusraportin ominaisuuksien vaikutus yhtiön osakekurssiin Helsingin pörssissä

Abstract

Vastuullisuusteemojen käsittely on tänä päivänä merkittävä osa yritysten raportointia. Vastuullisuusraportoinnin taustalla on yritysten tarve huomioida sidosryhmänsä kokonaisvaltaisesti asettamatta esimerkiksi osakkeenomistajia etusijalle. Toisaalta vastuullisuusteemat koskettavat myös osakkeenomistajia ja sijoittajia; vastuullisuustoimet voivat vaikuttaa yrityksen operatiiviseen toimintaan, ja myös erilaiset vastuulliset sijoitusstrategiat ovat nykyään suosittuja. Sijoittajien toimintaa vaikeuttaa esimerkiksi vastuullisuusraportoinnin lievästä sääntelystä aiheutuvat vastuullisuusdatan laatuun ja vertailukelpousuuteen liittyvät ongelmat. Edellä mainittuun ongelmaan pohjautuen tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, tarjoavatko tietynlaiset vastuullisuusraportin ominaisuudet sijoittajille sellaista lisäarvoa, joka heijastuisi yhtiön osakekurssiin.

Tutkielman keskeisin tutkimuskysymys on, vaikuttavatko vastuullisuusraportin ominaisuudet yhtiön osakekurssiin. Tutkittavia ominaisuuksia ovat raportin riippumaton varmennus, GRI-ohjeiston noudattaminen ja raportin julkaisutapa. Paremman ymmärryksen saavuttamiseksi tutkielmassa selvitetään myös yleisemmällä tasolla, onko vastuullisuusraportoinnilla vaikutusta yhtiön osakekurssiin, mikäli raporttien ominaisuuksia ei oteta huomioon. Tutkielman hypoteesit olettavat, että vastuullisuusraportin julkaisun ja kolmen tarkasteltavan ominaisuuden vaikutukset osakekurssiin on positiiviset.

Tutkielman empiiristä osuutta taustoitetaan teoreettisella viitekehyksellä ja aiemmilla empiirisillä tutkimustuloksilla. Tutkielman ydinteorioista sidosryhmäteoria avaa syitä vastuullisuusraportoinnin taustalla ja ilmentää, että vastuullisuusraportoinnilla voi olla jopa negatiivisia markkinavaikutuksia, mikäli se on tuotettu osakkeenomistajien kustannuksella muita sidosryhmiä ajatellen. Legitimiteettiteorian valossa vastuullisuusraportoinnilta voidaan odottaa positiivisia markkinavaikutuksia, sillä yrityksen legitimiteetin ja maineen paraneminen heijastuu todennäköisesti myös osakemarkkinoille. Kolmas ydinteoria, signalointiteoria, käsittelee vastuullisuusraportointia tiedonannon välineenä, joka voi parantaa informaation symmetriaa osakemarkkinoilla, mikäli raportointi on luotettavaa.

Empiirisessä tutkimuksessa käytettävä aineisto kerättiin vuosina 2017—2019 Helsingin pörssissä listattuina olleista yhtiöistä. Hypoteeseja testattiin käyttämällä kvantitatiivisena tutkimusmenetelmänä regressioanalyysia, jossa osakekurssia kuvaavaa muuttujaa selitettiin kunkin yhtiön vastuullisuusraportointia kuvaavien muuttujien lisäksi osakekohtaisella tuloksella ja kirjanpitoarvolla sekä yhtiön kokoa, velkaantumisastetta, toimialaa ja havaintovuotta kuvaavilla kontrollimuuttujilla.

Tutkimustuloksista havaittiin, että vastuullisuusraportin julkaisulla, raportin varmentamisella, GRI-ohjeiston käytöllä tai raportin itsenäisellä julkaisutavalla ei ole kiistatonta tilastollisesti merkitsevää vaikutusta osakekurssiin. Vastuullisuusraportin julkaisutapaa koskevat tulokset antoivat viitteitä siitä, että raportin julkaisemisella itsenäisesti voi olla positiivinen vaikutus osakkeen hintaan, kun tilannetta vertaa vuosi- tai toimintakertomuksen yhteydessä julkaistuun raporttiin. Tulos on kuitenkin vain suuntaa antava, sillä yhtiökohtaisen autokorrelaation varalta korjatut keskivirheet vievät havainnolta tilastollisen merkitsevyyden.

Kokonaisuudessaan tuloksista on pääteltävissä, että yritysten julkaisemat vastuullisuusraportit eivät niiden ominaisuuksista riippumatta tarjoa merkittävää lisäarvoa sijoittajille. Tulosten taustalla voi olla edellä mainitut datan laatua ja vertailukelposuutta koskevat ongelmat. Myös raporttien varmennusta toteutetaan ja GRI-ohjeistoa käytetään Suomessa vain rajoitetulla tasolla, mikä vähentää niiden merkitystä. Raporttien vähäinen merkitys arvonmäärityksen kannalta voi kertoa myös siitä, että vastuullisuudesta kertovaa dataa on saatavilla myös useista muista lähteistä ja vastuullisuuteen liittyvät teemat ovat esillä yritysten päivittäisessä toiminnassa. Näin ollen yksittäisen vastuullisuusraportin merkitys on pienempi.