Lääkevaraston työntekijöiden kokemus työn merkityksellisyydestä
Salmi, Ilari (2021)
Salmi, Ilari
2021
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-12-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202112149182
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202112149182
Tiivistelmä
Työn merkityksellisyys on noussut ajankohtaiseksi puheenaiheeksi niin tutkimuksessa kuin arkisissa keskusteluissakin. Merkityksellisyyden kokemus on yhdistetty useisiin positiivisiin ilmiöihin, kuten työhyvinvoinnin eri ilmentymiin, työn ulkopuoliseen hyvinvointiin ja yritysten taloudelliseen menestymiseen. Eri työpaikoissa ja -tehtävissä mahdollisuudet kokea tunnetta vaihtelevat suuresti. Työn merkityksellisyyteen on kuitenkin mahdollista vaikuttaa monin eri keinoin. Aihe on siis tutkimuksen kannalta keskeinen, jos ihmisten hyvinvointiin ja yritysten taloudelliseen menestymiseen vaikuttavia tekijöitä halutaan ymmärtää entistä paremmin.
Tutkimuksessa keskityttiin työn merkityksellisyyden kokemukseen lääkevaraston kontekstissa. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka merkitykselliseksi varaston työntekijät kokivat työnsä ja mistä merkityksellisyys työssä syntyi. Teoriaosuudessa selvitettiin, miten aiemmassa tutkimuksessa merkityksellisyyttä ja sen lähteitä on hahmotettu. Lisäksi teoriaosuudessa käytiin läpi, miten organisaatiot ja yksittäiset työntekijät voivat lisätä työhön merkityksellisyyden tunnetta.
Empiirinen osuus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella Tampereella sijaitsevan lääkevaraston työntekijöille. Lomake koostui taustakysymyksistä, työn merkityksellisyyttä mittaavasta mittaristosta ja kahdesta avoimesta kysymyksestä, joilla pyrittiin selvittämään merkityksellisyyden lähteitä. Kyselyyn saatiin tutkimuksen rajaukseen sopivia vastauksia 49 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui näin ollen 30,63 %. Vastauksien perusteella saatiin selville, että merkityksellisyyttä koettiin etenkin työn hyvää tuottavasta päämäärästä ja muiden ihmisten epäsuorasta auttamisesta. Työ itsessään koettiin yhteiskunnallisesti arvokkaaksi. Vastausten avulla pystyttiin havainnollistamaan, miten subjektiivisesta ilmiöstä työn merkityksellisyydessä on kyse. Lisäksi mittarin avulla todettiin, että työ lääkevarastolla on työntekijöiden kokemuksen mukaan kohtuullisen merkityksellistä.
Merkityksellisyyden kokemusta vaikeuttaviksi tekijöiksi paljastuivat työn vähäinen autonomisuus ja työtehtävien yksinkertaisuus. Samat tekijät nousivat esille myös aiemmin tehdyistä tutkimuksista, jotka olivat keskittyneet vastaavan kaltaisten organisaatioiden tutkimiseen. Osa vastaajista kertoi, että työn merkityksellisyyttä oli haastavaa hahmottaa, sillä logistiikkaketjun lopputulosta ei ole työssä mahdollista nähdä. Myös esimiehiltä saatu arvostus ja palaute vaikutti vastauksien perusteella merkityksellisyyden kokemukseen.
Lopuksi tuloksista pääteltiin, että ihmiset jäsentävät työn merkityksellisyyttä hyvin eri tavoilla. Tämä korostaa sitä, että merkityksellisyyden kokemus on hyvin subjektiivinen asia. Lisäksi tulosten perusteella näyttää siltä, että työn merkityksellisyyttä ajatellaan pitkälti itsensä toteuttamisen ja suuremman hyvän näkökulmasta.
Tutkimuksessa keskityttiin työn merkityksellisyyden kokemukseen lääkevaraston kontekstissa. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka merkitykselliseksi varaston työntekijät kokivat työnsä ja mistä merkityksellisyys työssä syntyi. Teoriaosuudessa selvitettiin, miten aiemmassa tutkimuksessa merkityksellisyyttä ja sen lähteitä on hahmotettu. Lisäksi teoriaosuudessa käytiin läpi, miten organisaatiot ja yksittäiset työntekijät voivat lisätä työhön merkityksellisyyden tunnetta.
Empiirinen osuus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella Tampereella sijaitsevan lääkevaraston työntekijöille. Lomake koostui taustakysymyksistä, työn merkityksellisyyttä mittaavasta mittaristosta ja kahdesta avoimesta kysymyksestä, joilla pyrittiin selvittämään merkityksellisyyden lähteitä. Kyselyyn saatiin tutkimuksen rajaukseen sopivia vastauksia 49 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui näin ollen 30,63 %. Vastauksien perusteella saatiin selville, että merkityksellisyyttä koettiin etenkin työn hyvää tuottavasta päämäärästä ja muiden ihmisten epäsuorasta auttamisesta. Työ itsessään koettiin yhteiskunnallisesti arvokkaaksi. Vastausten avulla pystyttiin havainnollistamaan, miten subjektiivisesta ilmiöstä työn merkityksellisyydessä on kyse. Lisäksi mittarin avulla todettiin, että työ lääkevarastolla on työntekijöiden kokemuksen mukaan kohtuullisen merkityksellistä.
Merkityksellisyyden kokemusta vaikeuttaviksi tekijöiksi paljastuivat työn vähäinen autonomisuus ja työtehtävien yksinkertaisuus. Samat tekijät nousivat esille myös aiemmin tehdyistä tutkimuksista, jotka olivat keskittyneet vastaavan kaltaisten organisaatioiden tutkimiseen. Osa vastaajista kertoi, että työn merkityksellisyyttä oli haastavaa hahmottaa, sillä logistiikkaketjun lopputulosta ei ole työssä mahdollista nähdä. Myös esimiehiltä saatu arvostus ja palaute vaikutti vastauksien perusteella merkityksellisyyden kokemukseen.
Lopuksi tuloksista pääteltiin, että ihmiset jäsentävät työn merkityksellisyyttä hyvin eri tavoilla. Tämä korostaa sitä, että merkityksellisyyden kokemus on hyvin subjektiivinen asia. Lisäksi tulosten perusteella näyttää siltä, että työn merkityksellisyyttä ajatellaan pitkälti itsensä toteuttamisen ja suuremman hyvän näkökulmasta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8452]