Liikuntarajoitteinen lapsi päiväkodin liikuntatuokiolla : Varhaiskasvatuksen opettajien käyttämiä eriyttämisen keinoja liikunnassa
Markkola, Ella; Meriläinen, Katja (2021)
Markkola, Ella
Meriläinen, Katja
2021
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-12-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202112139171
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202112139171
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuksen ammattilaisten on omaksuttava työssään erilaisia toimintatapoja, kuten eriyttäminen. Eriyttäminen nousee esille erityisesti silloin, kun ryhmässä on eritasoisia oppijoita. Vaikka lapset ovat kehitystasoiltaan erilaisia, esimerkiksi erilaisten vammojen vuoksi, on heidät silti integroitu samaan ryhmään muiden lasten kanssa. Integraation avulla pyritään inkluusioon eli luomaan kaikille tasavertaiset mahdollisuudet saavuttaa asetetut oppimisen tavoitteet. Yhtenä keinona, jolla inkluusioon pyritään pääsemään, toimii eriyttäminen. Varhaiskasvatuksessa tulee toteuttaa muun muassa säännöllistä ohjattua sekä vapaata liikuntaa, joka perustuu lasten yksilöllisiin tarpeisiin ja ominaisuuksiin. Tällöin toimintaa tulee eriyttää sen mukaan, millaisia lapsia ryhmässä on.
Tässä tutkimuksessa käsitellään, mitä eriyttämisen keinoja varhaiskasvatuksen opettajat käyttävät liikuntatuokiolla, kun mukana on liikuntarajoitteinen lapsi. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten varhaiskasvatuksen opettajat kokevat sekä ymmärtävät eriyttämisen. Tutkimus on menetelmältään kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin strukturoidulla sähköisellä kyselylomakkeella syksyllä 2021. Kyselyyn vastasi seitsemän (7) varhaiskasvatuksen opettajaa. Kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavan analyysin, sekä osittain aineistolähtöisen analyysin avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen opettajien käyttämät eriyttämisen keinot olivat samoja, joita oli tullut ilmi aiemmista tutkimuksista. Näitä keinoja olivat muun muassa lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, sääntömuutokset sekä oppimisympäristön muokkaaminen lapselle sopivaksi. Lisäksi opettajan oman pedagogisen osaamisen hyödyntäminen sekä eri ammattiryhmien kanssa tehtävä yhteistyö nousivat tuloksissa esille. Tuloksista ilmeni myös, että opettajat kokivat eriyttämisen pääasiassa positiivisena, mutta toivat esiin myös negatiivisia puolia. Eriyttämisen käsitteen ymmärtämisessä ilmeni tutkimuksen vastauksissa ristiriitaa, joka osittain vaikutti tutkimuksen luotettavuuteen.
Tässä tutkimuksessa käsitellään, mitä eriyttämisen keinoja varhaiskasvatuksen opettajat käyttävät liikuntatuokiolla, kun mukana on liikuntarajoitteinen lapsi. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten varhaiskasvatuksen opettajat kokevat sekä ymmärtävät eriyttämisen. Tutkimus on menetelmältään kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin strukturoidulla sähköisellä kyselylomakkeella syksyllä 2021. Kyselyyn vastasi seitsemän (7) varhaiskasvatuksen opettajaa. Kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavan analyysin, sekä osittain aineistolähtöisen analyysin avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen opettajien käyttämät eriyttämisen keinot olivat samoja, joita oli tullut ilmi aiemmista tutkimuksista. Näitä keinoja olivat muun muassa lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, sääntömuutokset sekä oppimisympäristön muokkaaminen lapselle sopivaksi. Lisäksi opettajan oman pedagogisen osaamisen hyödyntäminen sekä eri ammattiryhmien kanssa tehtävä yhteistyö nousivat tuloksissa esille. Tuloksista ilmeni myös, että opettajat kokivat eriyttämisen pääasiassa positiivisena, mutta toivat esiin myös negatiivisia puolia. Eriyttämisen käsitteen ymmärtämisessä ilmeni tutkimuksen vastauksissa ristiriitaa, joka osittain vaikutti tutkimuksen luotettavuuteen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8996]