8.- ja 9.-luokkalaisten kiusaamiskäyttäytyminen ja humalajuominen : Kouluterveyskyselyaineiston analyysin luotettavuuden näkökulma ja kiusaamiskäyttäytymiseen yhteydessä olevat tekijät
Heiskanen, Johanna (2021)
Heiskanen, Johanna
2021
Hoitotieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Nursing Science
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-12-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202112139157
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202112139157
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma koostuu kahdesta osasta. Tutkielman ensimmäinen osa on artikkelikäsikirjoitus: Humalajuomisen yhteys 8.- ja 9.-luokkalaisten kiusaamiskäyttäytymiseen. Tutkielman toinen osa käsittelee Kouluterveyskyselyaineiston analyysin luotettavuutta.
Nuorten kiusaaminen on maailmanlaajuinen ongelma. Kiusaamisen haittavaikutukset ja seuraukset ovat merkittävät sekä kiusaajalle että kiusatulle. Artikkelikäsikirjoituksen tarkoituksena oli kuvata peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten kiusaamiskäyttäytymisen ja humalajuomisen esiintyvyyttä sekä selvittää humalajuomisen ja taustatekijöiden yhteyttä kiusaamiskäyttäytymiseen. Tavoitteena oli, että tuotettua tietoa voidaan hyödyntää kouluyhteisössä ja kouluterveydenhuollossa sekä kiusaamiskäyttäytymisen että alkoholinkäytön ehkäisyssä. Artikkelikäsikirjoituksessa käytettiin sekundaariaineistoa, joka oli 8.- ja 9.-luokkalaisille tehty Kouluterveyskysely vuodelta 2019 (n=87 283). Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Tilastollisina testeinä käytettiin ristiintaulukointia, χ²-testiä ja logistista regressioanalyysia.
8.- ja 9.-luokkalaisista 17 % oli osallistunut vertaistensa kiusaamiseen kuluneen lukukauden aikana. Oppilaista 28 % oli juonut itsensä tosi humalaan asti. Tulosten mukaan useat tekijät olivat yhteydessä oppilaiden kiusaamiskäyttäytymiseen. Tilastollisesti merkitsevä yhteys kiusaamiskäyttäytymiseen oli oppilaiden humalajuomisella, sukupuolella, keskusteluyhteydellä vanhempien kanssa ja perheen taloudellisella tilanteella. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kiusaamiskäyttäytymisen taustalla on useita tekijöitä. Kiusaamiskäyttäytymistä tulee laaja-alaisesti ymmärtää ja vaikuttavat tekijät on tärkeä tunnistaa, jotta kiusaamiskäyttäytymisen ennaltaehkäisy olisi tehokasta ja oikein kohdennettua.
Tutkielman toisessa osassa oli tarkoituksena tuoda esille valmiin tutkimusaineiston ja aineiston analyysiprosessin luotettavuuteen liittyviä tekijöitä, joita tutkija kohtaa kvantitatiivista tutkimusta tehdessään. Työn tiedonhaku tehtiin manuaalihaulla kirjallisuudesta ja hakua täydennettiin CINAHL- ja PubMed-tietokannoista. Tutkijan on tärkeä osata arvioida tutkimuksen luotettavuutta kriittisesti, koska luotettavuuden puuttuminen tekee tutkimuksesta arvottoman. Tutkimus tulee suorittaa hyvien tieteellisten käytänteiden edellyttämällä tavalla, jotta tutkimus voi olla luotettava ja tutkimuksen tulokset uskottavia. Tutkijan tehtävänä on arvioida tutkimuksessaan käytettävän aineiston laatu, koska laatu vaikuttaa suoraan tutkimuksen luotettavuuteen. Valmiin tutkimusaineiston hyödyntämistä analyysiprosessissa voidaan pitää onnistuneena valintana, koska ilman Kouluterveyskyselyaineistoa 8.- ja 9.-luokkalaisten kokemuksista ei olisi saatu niin kattavaa kuvaa. Aineiston oli tuottanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka on sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva itsenäinen tutkimuslaitos. Tarkasteltaessa kvantitatiivisen tutkimuksen tieteellistä luotettavuutta puhutaan usein käsitteistä validiteetti ja reliabiliteetti. Tutkimuksessa validiteetti ja reliabiliteetti ovat kunnossa, kun tutkimuksen tulokset ovat analysoitu johdonmukaisesti sekä tulokset ovat oikeita ja johtuvat tutkimusaineistosta. Tutkimuksen validiteetin ja reliabiliteetin arviointi vaatii tutkijalta huolellisuutta, koska käsitteet ovat lähellä toisiaan mutta arvioivat tutkimuksen analyysiprosessista eri asioita. This master's thesis has been divided into two parts. The first part consists of a research article manuscript: The association of binge drinking with bullying behavior in 8th and 9th grade students. The second part of this thesis explains the trustworthiness of the School Health Promotion data analysis.
Bullying among adolescent is a global problem. Side effects of bullying are significant for both the bully and the victim. The purpose of the study was to describe the prevalence of the bullying behavior and binge drinking in 8th and 9th grade students, and how binge drinking, and background factors are related to bullying. The aim of the study was to produce information to prevent bullying and alcohol use among adolescent, the information could be used in the school community and school health care. The data used was from the School Health Promotion study 2019 and answered by 8th and 9th grade students (n= 87 283). The data was analyzed by quantitative methods. Cross-tabulation, χ²-test, and logistic regression were used to examine the connections between different variables.
17 % of all the 8th and 9th grade students had taken part in bullying. 28 % of the students had drunk themselves to the point of being drunk. According to the results of the study, several factors were associated with students bullying behavior. Students’ binge drinking, sex, conversation connection with parents and family economic situation were statistically significant associated with the bullying behavior. The conclusion of the study is, there are several factors for students’ bullying behavior. The bullying should be more broadly understood and factors that increase bullying are important to identify that prevention is effectively targeted.
The purpose of the second part was intended to highlight the factors related to the trustworthiness of the School Health Promotion data and trustworthiness of the data analysis process. The data search for this part was conducted by manual search of the literature and searches of the CINAHL and PubMed databases. It is important for the researcher to be able to critically assess the trustworthiness of the research because the lack of trustworthiness makes the research worthless. The research must be conducted in accordance with good scientific practice so that the research can be trustworthy and the results of the research credible. The researcher must assess the quality of the data which it intends to use in the research, because the quality directly affects the trustworthiness of the research. The use of the ready-made research data in the analysis process was a successful choice, because without the School Health Survey data there would not have been such a comprehensive picture of the 8th and 9th grade students experience. The data had been produced by the Finnish Institute for Health and Welfare, which is an independent expert agency working under the Ministry of Social Affairs and Health. Reliability and validity are concepts used to evaluate the quality of quantitative research. Reliability is about the consistency of a research, and validity is about the competence of a research. Assessment of validity and reliability of the research requires diligence from the researcher because the concepts are close together but evaluate different things from the research analysis process.
Nuorten kiusaaminen on maailmanlaajuinen ongelma. Kiusaamisen haittavaikutukset ja seuraukset ovat merkittävät sekä kiusaajalle että kiusatulle. Artikkelikäsikirjoituksen tarkoituksena oli kuvata peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten kiusaamiskäyttäytymisen ja humalajuomisen esiintyvyyttä sekä selvittää humalajuomisen ja taustatekijöiden yhteyttä kiusaamiskäyttäytymiseen. Tavoitteena oli, että tuotettua tietoa voidaan hyödyntää kouluyhteisössä ja kouluterveydenhuollossa sekä kiusaamiskäyttäytymisen että alkoholinkäytön ehkäisyssä. Artikkelikäsikirjoituksessa käytettiin sekundaariaineistoa, joka oli 8.- ja 9.-luokkalaisille tehty Kouluterveyskysely vuodelta 2019 (n=87 283). Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Tilastollisina testeinä käytettiin ristiintaulukointia, χ²-testiä ja logistista regressioanalyysia.
8.- ja 9.-luokkalaisista 17 % oli osallistunut vertaistensa kiusaamiseen kuluneen lukukauden aikana. Oppilaista 28 % oli juonut itsensä tosi humalaan asti. Tulosten mukaan useat tekijät olivat yhteydessä oppilaiden kiusaamiskäyttäytymiseen. Tilastollisesti merkitsevä yhteys kiusaamiskäyttäytymiseen oli oppilaiden humalajuomisella, sukupuolella, keskusteluyhteydellä vanhempien kanssa ja perheen taloudellisella tilanteella. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kiusaamiskäyttäytymisen taustalla on useita tekijöitä. Kiusaamiskäyttäytymistä tulee laaja-alaisesti ymmärtää ja vaikuttavat tekijät on tärkeä tunnistaa, jotta kiusaamiskäyttäytymisen ennaltaehkäisy olisi tehokasta ja oikein kohdennettua.
Tutkielman toisessa osassa oli tarkoituksena tuoda esille valmiin tutkimusaineiston ja aineiston analyysiprosessin luotettavuuteen liittyviä tekijöitä, joita tutkija kohtaa kvantitatiivista tutkimusta tehdessään. Työn tiedonhaku tehtiin manuaalihaulla kirjallisuudesta ja hakua täydennettiin CINAHL- ja PubMed-tietokannoista. Tutkijan on tärkeä osata arvioida tutkimuksen luotettavuutta kriittisesti, koska luotettavuuden puuttuminen tekee tutkimuksesta arvottoman. Tutkimus tulee suorittaa hyvien tieteellisten käytänteiden edellyttämällä tavalla, jotta tutkimus voi olla luotettava ja tutkimuksen tulokset uskottavia. Tutkijan tehtävänä on arvioida tutkimuksessaan käytettävän aineiston laatu, koska laatu vaikuttaa suoraan tutkimuksen luotettavuuteen. Valmiin tutkimusaineiston hyödyntämistä analyysiprosessissa voidaan pitää onnistuneena valintana, koska ilman Kouluterveyskyselyaineistoa 8.- ja 9.-luokkalaisten kokemuksista ei olisi saatu niin kattavaa kuvaa. Aineiston oli tuottanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka on sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva itsenäinen tutkimuslaitos. Tarkasteltaessa kvantitatiivisen tutkimuksen tieteellistä luotettavuutta puhutaan usein käsitteistä validiteetti ja reliabiliteetti. Tutkimuksessa validiteetti ja reliabiliteetti ovat kunnossa, kun tutkimuksen tulokset ovat analysoitu johdonmukaisesti sekä tulokset ovat oikeita ja johtuvat tutkimusaineistosta. Tutkimuksen validiteetin ja reliabiliteetin arviointi vaatii tutkijalta huolellisuutta, koska käsitteet ovat lähellä toisiaan mutta arvioivat tutkimuksen analyysiprosessista eri asioita.
Bullying among adolescent is a global problem. Side effects of bullying are significant for both the bully and the victim. The purpose of the study was to describe the prevalence of the bullying behavior and binge drinking in 8th and 9th grade students, and how binge drinking, and background factors are related to bullying. The aim of the study was to produce information to prevent bullying and alcohol use among adolescent, the information could be used in the school community and school health care. The data used was from the School Health Promotion study 2019 and answered by 8th and 9th grade students (n= 87 283). The data was analyzed by quantitative methods. Cross-tabulation, χ²-test, and logistic regression were used to examine the connections between different variables.
17 % of all the 8th and 9th grade students had taken part in bullying. 28 % of the students had drunk themselves to the point of being drunk. According to the results of the study, several factors were associated with students bullying behavior. Students’ binge drinking, sex, conversation connection with parents and family economic situation were statistically significant associated with the bullying behavior. The conclusion of the study is, there are several factors for students’ bullying behavior. The bullying should be more broadly understood and factors that increase bullying are important to identify that prevention is effectively targeted.
The purpose of the second part was intended to highlight the factors related to the trustworthiness of the School Health Promotion data and trustworthiness of the data analysis process. The data search for this part was conducted by manual search of the literature and searches of the CINAHL and PubMed databases. It is important for the researcher to be able to critically assess the trustworthiness of the research because the lack of trustworthiness makes the research worthless. The research must be conducted in accordance with good scientific practice so that the research can be trustworthy and the results of the research credible. The researcher must assess the quality of the data which it intends to use in the research, because the quality directly affects the trustworthiness of the research. The use of the ready-made research data in the analysis process was a successful choice, because without the School Health Survey data there would not have been such a comprehensive picture of the 8th and 9th grade students experience. The data had been produced by the Finnish Institute for Health and Welfare, which is an independent expert agency working under the Ministry of Social Affairs and Health. Reliability and validity are concepts used to evaluate the quality of quantitative research. Reliability is about the consistency of a research, and validity is about the competence of a research. Assessment of validity and reliability of the research requires diligence from the researcher because the concepts are close together but evaluate different things from the research analysis process.