Ruokakasvatuksessa hyödynnettävät pedagogiset käytänteet ja lasten ruokavalioiden haasteet varhaiskasvatuksessa : systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksessa hyödynnettäviä pedagogisia käytänteitä ja lasten ruokavalioiden haasteita suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksella voidaan tukea lapsen yksilöllisen terveellisen ruokavalion kehittymistä sekä edistää terveyden tasa-arvoa. Ruokakasvatus on kaikkea ruokaan liittyvä toimintaa, jolla voidaan edistää lasten terveellisten ruokatottumusten syntymistä. Terveellinen ravitsemus on merkittävä osa lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kehittymistä. Lapsuudessa opitut ruokavalinnat ja -tavat usein siirtyvät aikuisuuteen. Varhaiskasvatuksessa voidaan edistää lasten terveellistä syömiskäyttäytymistä ja siten esimerkiksi ennaltaehkäistä sairauksia. Lasten ruokavalioihin huomion kiinnittäminen on myös sijoittamista tulevaisuuteen. Työn tarkoituksena oli selvittää systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla vastaukset kahteen tutkimuskysymykseen. Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä etsittiin vastauksia siihen, millaisia eri ruokakasvatuksen pedagogisia käytänteitä varhaiskasvatuksessa hyödynnetään edistämään lasten terveellistä ruokavaliota. Toisessa kysymyksessä perehdytään siihen, mitä haasteita lasten terveellisen ruokavalion toteutumiseen liittyy suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, kuinka lasten ruokakasvatusta voidaan varhaiskasvatuksessa toteuttaa ja minkälaisia haasteita lasten ruokailuun liittyy. Tutkimuskysymyksiin vastataan systemaattisella tiedonhaulla löydettyjen tutkimusartikkelien avulla. Artikkelit koskivat varhaiskasvatusta, ruokakasvatusta ja pedagogiikkaa. Aineistoa rajattiin hakukriteereiden avulla, joita olivat muun muassa aikarajaus viimeiseen kymmeneen vuoteen sekä vaatimus vertaisarvioiduista tutkimuksista. Tutkimusaineisto koostui kymmenestä englanninkielisestä tieteellisestä tutkimusartikkelista. Aineiston analyysin menetelmäksi valikoitui teemoittelu. Tutkimuskysymyksiin vastattiin aineistosta löytyneiden neljän eri pääteeman avulla. Ensimmäiseen kysymykseen tärkeimpinä tuloksina oli, että aikuisten toteuttamalla aistilähtöisellä ruokakasvatuksella ja pedagogisella toiminnalla on positiivista vaikutusta lasten terveellisen ruokavalion edistämisessä. Tärkeimmät tulokset toiseen tutkimuskysymykseen olivat, että ruokaneofobia on yleinen haaste pienten lasten ruokailussa ja lisäksi lapset syövät liian vähän vihanneksia ja kasviksia. Tutkimustulokset osoittivat, että ruokakasvatuksella voidaan edistää lasten terveellistä ruokavaliota ja että lasten ruokavalioihin liittyy haasteita, joihin ruokakasvatuksella voidaan puuttua.