Raitiotien päällysrakenteen rakentamisen virtautus tahtituotannolla: Pilotointi case- hankkeessa

Abstract

Raitiotiehankkeiden suosio on kasvanut viime vuosina Suomessa merkittävästi. Raitiotiet ovat merkittäviä investointeja kaupungeille ja ne rakennetaan tiiviiseen kaupunkiympäristöön. Rakentamisesta aiheutuu aina haittaa ympäristölle ja alueen asukkaille. Viime vuosina tahtituotannosta on haettu ratkaisua, jolla voitaisiin lyhentää hankkeiden kestoa ja siten niistä aiheutuvaa haittaa.

Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää, miten tahtituotanto soveltuu raitiotien päällysrakenteen rakentamiseen ja mitä kokemuksia sen käyttämisestä on saatu. Tutkimus suoritettiin tapaustutkimuksena ja sen kohteena oli Tampereen raitiotieallianssi ensimmäinen toteutusvaihe. Tutkimuksen tekijä toimi itse hankkeen toteutusvaiheessa päällysrakenteen työmaainsinöörinä ja oli mukana päällysrakenteen tahtituotannon suunnittelussa ja toteutuksessa. Tapaustutkimuksen aineisto koostui hankkeen asiakirjoista, suunnitelmista, aikatauluista ja toteumatiedoista. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään tutkijan omia kokemuksia sekä hankkeen aikana käytyjä haastatteluita ja keskusteluita. Lopuksi tutkimuksesta saatuja tuloksia verrattiin kirjallisuudessa tehtyihin havaintoihin.

Tutkittavassa hankkeessa tahtituotantoa sovellettiin hankkeen eri lohkoilla, missä päällysrakenne toteutettiin kiintoraiteella. Päällysrakenteen tahtituotanto yhteensovitettiin kadun alus- ja pintarakennetöiden kanssa ja jokaiselle lohkolle luotiin oma tahtiaikataulu. Tahtiaikataulujen suunnittelun merkittävin haaste liittyi haastavaan rakentamisympäristöön, mikä rajoitti tasapainoisten tahtialueiden muodostamista ja lisäsi tahtiaikataulujen epävarmuutta.

Tahtituotannon toteutukseen liittyi myös monia haasteita. Toteumien analyysin perusteella suunniteltuihin aikatauluihin jouduttiin tekemään muutoksia ja tuotantoa jouduttiin ohjaamaan viikkoaikatauluttamalla työpaketteja uudelleen. Aikataulut osoittautuivat käytännössä häiriöherkiksi ja ne sisälsivät liikaa vaihtelua, jotta kiinteää tahtiaikaa olisi pystytty noudattamaan. Pääosin häiriöt aiheutuivat päällysrakenteen töitä edeltävistä työvaiheista tai puutteellisesta vaiheistusten suunnittelusta. Vaikka suunnitteluun ja toteutukseen liittyi haasteita, pidettiin aikataulutusta hankkeessa onnistuneena. Tahtituotannon avulla tuotannon luotettavuus kuitenkin kasvoi ja tilannekuvan koettiin parantuneen merkittävästi. Tuotannossa ollutta hukkaa saatiin poistettua ja päällysrakenteen rakentamisen läpimenoaikaa lyhennettyä.

Kun tutkimuksessa tehtyjä havaintoja verrattiin kirjallisuuteen, voidaan todeta, että hankkeessa tehdyt havainnot vastaavat kirjallisuudessa tehtyjä havaintoja. Tutkimusten havainnoille on yhteistä, että tahtituotannon noudattamiseen on liittynyt monia haasteita, jolloin toteutuksessa on jouduttu poikkeamaan teoriassa esitetystä malleista.

Tulosten perusteella tahtituotantoa on mahdollistaa käyttää raitiotien päällysrakenteen toteutukseen ja parhaiten se soveltuu katuosuuksille, jotka eivät vaadi monimutkaisia vaiheistuksia ja rakennusvaiheisiin voidaan varata riittävät resurssit. Tahtituotannolla on mahdollista parantaa raitiotiehankkeiden virtausta ja siten vähentää niiden rakentamisesta aiheutuvaa haittaa.