Suomalaisten kehittyvissä maissa toimivien kansalaisjärjestöjen korruption hallinnan sisäiset kontrollit

Abstract

Korruption systemaattinen torjunta kehitysyhteistyössä alkoi 1990-luvun puolivälissä. Viimeisten vuosikymmenten aikana korruption hallintakeinot ovat kehittyneet ja korruptiota on pystytty torjumaan entistä tehokkaammin. Kehittyvissä maissa toimittaessa on huomioitava, että korruptio on vakava uhka kehitysyhteistyön tavoitteiden saavuttamiselle. Korruptiota on kuitenkin mahdotonta ehkäistä kokonaan, mutta sen todennäköisyyttä ja vaikutusta voidaan pienentää riittävillä riskienhallinnan kontrolleilla, jotka koostuvat ennaltaehkäisevistä toimista ja sanktiojärjestelmästä. Rahoittajat ohjaavat suuria määriä kehitysyhteistyön rahoitusta kansalaisjärjestöjen kautta, jotka toimivat usein hankkeiden implementoinnin eturintamassa. Suomalaiset kansalaisjärjestöt toteuttavat kehittyvissä maissa monenlaisia hankkeita ja suurempia ohjelmakokonaisuuksia. Kehittyvissä maissa korruption taso on usein korkea, jolloin tarve riittävälle korruption hallinnalle korostuu entisestään.

Tässä kandidaattitutkielmassa tutkitaan suomalaisten kehittyvissä maissa toimivien kansalaisjärjestöjen korruption hallinnan sisäisiä kontrolleja ja sitä, miten käytössä olevat korruption hallinnan kontrollit vastaavat OECD:n (The Organisation for Economic Co-operation and Development) kehitysyhteistyön toimijoille antamia suosituksia. Tutkimuksessa tutkitaan myös kansalaisjärjestöjen yleisen riskienhallinnan sisäisiä kontrolleja. Tutkimuksen taustateoriana käytetään COSO:n (Committee of Sponsoring Organizations) sisäisten kontrollien kehikkoa tutkimukseen soveltuvin osin. Tulkintateoriana käytetään OECD:n kehitysyhteistyötoimijoille antamia suosituksia korruption hallinnan sisäisistä kontrolleista.

Tutkimus on kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla. Kysely lähetettiin sadalle suomalaiselle kansalaisjärjestölle, joista kyselyyn vastasi 37 järjestöä. Tutkimuksen otanta valittiin yksinkertaisella satunnaisotannalla. Tutkimuksen perusjoukkona toimi suomalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestö Fingon jäsenistö.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että riskienhallinta on monelle kansalaisjärjestölle vielä suhteellisen uusi asia. Tutkimukseen vastanneiden joukossa on kuitenkin myös järjestöjä, joiden riskienhallinnan ja korruption hallinnan sisäiset kontrollit ovat hyvin kattavia. Suurimmalla osalla kansalaisjärjestöistä riskienhallinnan sekä korruption hallinnan sisäiset kontrollit vaativat vielä kehittämistä. Korruption hallinnan selkeäksi epäkohdaksi nousi tutkimusaineiston perusteella se, että yksikään järjestö ei ole määritellyt korruptiolle hyväksyttävää riskitasoa. Nollatoleranssi käsitteen käyttö on järjestöissä myös hyvin yleinen käytäntö. Käytettävän sanktiojärjestelmän muoto ei suurimmalla osalla vastaajista vastaa kansainvälisten tutkimusten suosituksia.