Ilmastotavoitteiden integroiminen organisaation prosesseihin

Abstract

Ekologisten tavoitteiden integrointi osaksi organisaatioiden toimintaa ja liiketoimintaprosesseja on yksi keskeisistä perinteisen liiketoimintakäsityksen haastajista. Toisaalta kestävän liiketoiminnan tarjoama kilpailuetu houkuttelee organisaatioita kunnianhimoisempaan ilmastostrategiaan ja pohtimaan integroinnin kustannustehokasta onnistumista. Eri tahojen asettamat tavoitteet niin laajalla valtio- kuin organisaatiokohtaisella tasolla haastavat nykyisiä toimintamalleja. YK:n asettamia suuren kokoluokan kestävyystavoitteita on 17 (SDG-tavoitteet) ja niiden avulla pyritään saavuttamaan niin taloudellinen, sosiaalinen kuin ekologinenkin kestävyys ja yhdenvertaisuus.

Tutkimusongelmana tässä kandidaatintyössä on selvittää, miten ilmastotavoitteiden integroimista voidaan tukea johdon ohjausjärjestelmien avulla etenkin julkisella sektorilla. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa käytettiin lähdeaineistona pääosin alan tieteellisiä vertaisarvioituja artikkeleja. Artikkelit pyrittiin valitsemaan alan tunnetuista lehdistä, kuten Journal of Cleaner Production ja Strategic Management Journal. Lisäksi työssä käytettiin muutamia kirjoja ja muita lähteitä asiasisällön tukemiseksi ja työn konkretisoimiseksi.

Työssä lähestytään kestävää arvontuotantoa ja ilmastotavoitteiden saavuttamista laajentamalla perinteisen arvontuotannon käsitystä. Lisääntyvä tuntemus arvontuotannon laaja-alaisista vaikutuksista ja asiakasarvon määräytymisestä ovat tutkimusten perusteella keskeisiä tekijöitä integroinnin onnistumisen kannalta. Varsinaista ilmastotavoitteiden integroimista työssä käsitellään johdon ohjausjärjestelmien avulla. Johdon ohjausjärjestelmillä tarkoitetaan niiden menetelmien ja mittareiden kokonaisuutta, joiden avulla organisaatiota ohjataan kohti haluttua päämäärää. Johdon ohjausjärjestelmät käsittävät organisaatioissa niin taloudellisen, hallinnollisen kuin esimerkiksi kulttuurisenkin ohjauksen. Koska ilmastotavoitteilla ei ole suoraa taloudellista yhteyttä, niin esimerkiksi ekotaloudellisten mittareiden laatiminen on yksi keskeinen integrointia tukevista menetelmistä organisaatiotasolla. Ekotaloudellisten mittarien avulla pystytään yhdistämään sekä ekologinen että taloudellinen arvo toisiinsa, esimerkkinä energiakustannusten seuranta.

Työn tuloksena havaittiin, että johdon ohjausjärjestelmän avulla voidaan edesauttaa laajempien ilmastotavoitteiden integrointia. Julkisen sektorin keskeisiksi integrointikohdiksi nousivat muun muassa hankintatoiminta ja rajapisteet yksityisen sektorin kanssa. Myös logistiikan ja viestinnän merkitys integroinnissa havaittiin merkittäväksi. Muun muassa ekotaloudellisten mittareiden seuranta ja tavoitteiden näkyväksi tekeminen olivat eräitä työssä löydettyjä konkreettisia ohjauskeinoja julkisella sektorilla. Lisäksi arvontuotannon laaja-alaisen ymmärryksen tukeminen havaittiin tärkeäksi. Ymmärrystä voidaan kehittää muun muassa kestävien strategiaviitekehysten avulla, sidosryhmien osallistamisella ja ohjausmenetelmistä kerätyn tiedon hyödyntämisellä.