Vanhempien kokemuksia sukupuolisensitiivisen varhaiskasvatuksen toteutumisesta

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaiseksi vanhemmat kokevat sukupuolisensitiivisen kasvatuksen toteutumisen varhaiskasvatuksessa. Aihetta lähestyttiin kahdella sukupuolen tuottamisen tavalla. Sukupuolisensitiivisellä sukupuolen tuottamisella tarkoitetaan lapsen kohtaamista yksilönä, eikä ensisijaisesti sukupuolensa edustajana. Sukupuolistereotypioita vahvistavalla sukupuolen tuottamisella tarkoitetaan esimerkiksi lapsen ohjaamista leikkiin sukupuolen perusteella. Varhaiskasvatuksen tulisi velvoittavien asiakirjojen mukaan olla sukupuolisensitiivistä ja sukupuolten tasa-arvoa edistävää. Lapsia tulisi kohdella yksilöllisesti sukupuolesta riippumatta ja sukupuolistavien käytäntöjen ohjaamaa arkea tulisi tarkastella kriittisesti. Tutkimusaihe on merkittävä, sillä vanhempien kokemus lapsen varhaiskasvatuksen toteutumisesta on osa varhaiskasvatuksen laadun ja toteutumisen arviointia, eikä ainoastaan varhaiskasvattajien kokemus toiminnan toteutumisesta riitä. Vanhemmilla on myös oikeus olla tietoisia varhaiskasvatuksessa toteutettavista arvoista.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena perustuen fenomenologis-hermeneuttiseen lähestymistapaan eli kokemusten tulkintaan. Aineisto kerättiin viiden vanhemman teemahaastattelulla, joita varten luotiin haastattelurunko, jota haastatteluissa sovellettiin parhaiten niihin sopivalla tavalla. Tutkimukseen pyrittiin saamaan monipuolinen haastatteluaineisto valitsemalla haastateltavat eri puolilta Suomea, koska otanta itsessään oli pieni. Koska sukupuolisensitiivisyyden toteutuminen on aiheena monitulkintainen, aineistot analysoitiin tulkitsevan fenomenologisen analyysin avulla, jolloin mahdollistettiin tila tutkijoiden tekemille tulkinnoille. Kokemusta tutkittaessa on huomioitu kokemuksen henkilökohtainen olemus ja kriittisyys sitä tulkittaessa.

Tutkimuksen tulokset osoittivat vanhempien kokevan varhaiskasvatuksen toiminnan sukupuolisensitiivisenä, vaikka kenellekään vanhemmista ei ollut kerrottu sukupuolisensitiivisyydestä tai sen toteuttamisesta varhaiskasvatusyksiköissä. Vaikka varhaiskasvatus näyttäytyi vanhemmille sukupuolisensitiivisenä, he kuitenkin tunnistivat varhaiskasvattajien tuottamia sukupuolistereotypioita ja välittivät niitä myös tiedostamattaan, joka viestiikin siitä, että sukupuolen tuottamista voi olla vaikea tunnistaa eikä yhteiskuntaan juurtuneita sukupuolistereotypioita tunnisteta niin ongelmallisiksi. Jatkossa voitaisiinkin tutkia sitä, minkälaisia työkaluja varhaiskasvattajat tarvitsisivat sukupuolisensitiivisyydestä ja sukupuolten tasa-arvosta keskustelemiseen vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä.