Syyttäjä vai kertoja?: Sanavalinnat representaatioiden ja iltapäivälehtien sukupuolittuneisuuden luojina tapauksessa Nuorgam & Hedberg
Nieminen, Sara (2021)
2021
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-12-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202112018844
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202112018844
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan Ilta-Sanomien ja Iltalehden uutisia liittyen sosiaalisen median vaikuttaja ja toimittaja Miisa Nuorgamin twiitteihin, joissa hän kertoo koomikko Sami Hedbergin ahdistelleen häntä seksuaalisesti. Tutkielman tarkoituksena on löytää neljästä tapaukseen liittyvästä iltapäivälehden uutisesta sanavalintoja, jotka rakentavat tietynlaisia representaatioita tapauksen osapuolista. Lisäksi tarkastellaan, miten sanavalinnat ja representaatiot heijastavat iltapäivälehtien sukupuolittuneisuutta.
Tutkimuksen pohjana toimii feministinen mediatutkimus, sillä sen avulla on mahdollista keskittyä sukupuolen representaatioiden analyysiin. Teoreettinen viitekehys rakentuu seksuaalisen häirinnän mediaesitysten aiemmasta tutkimuksesta ja journalismin sukupuolentutkimuksesta. Tutkielman metodologinen käsite on representaatio, jota kuljetetaan läpi koko tutkielman.
Aineistoa analysoidaan sisällönanalyysin avulla. Keskeiset tulokset osoittavat, että sanavalinnoilla on merkitystä siinä, millaisia representaatioita tapauksen osapuolista rakentuu. Sanavalinnat poikkeavat sen mukaan, kummasta tapauksen osapuolesta puhutaan. Havaintojen mukaan sanavalinnoilla myös asemoidaan Nuorgamia ja Hedbergiä eri tavoin. Niin ikään havaitut representaatiot eroavat toisistaan oleellisesti siten, että Hedbergin kohdalla ne ovat positiivisempia kuin Nuorgamin.
Nuorgam näyttäytyy uutisjutuissa analyysin perusteella valehtelevana kiusaajana ja epäilyttävänä, mutta myös uhrina. Hedberg puolestaan esitetään muun muassa syyttömänä, koko kansan suosikkikoomikkona, avoimena ja hyvätapaisena. Osa representaatioista tukee kuitenkin hänen osallisuuttaan esitettyyn tapahtumaan ja tekoon.
Tutkielmassa havaitut sukupuolten väliset erot representaatioissa viittaavat iltapäivälehtien olevan jokseenkin sukupuolittuneita. Tätä havaintoa vahvistavat representaatioiden lisäksi käytetyt sukupuolta korostavat sanavalinnat, joilla analyysin perusteella tuetaan yhteiskunnallisia sukupuolittuneita valtarakenteita.
Tutkimuksen pohjana toimii feministinen mediatutkimus, sillä sen avulla on mahdollista keskittyä sukupuolen representaatioiden analyysiin. Teoreettinen viitekehys rakentuu seksuaalisen häirinnän mediaesitysten aiemmasta tutkimuksesta ja journalismin sukupuolentutkimuksesta. Tutkielman metodologinen käsite on representaatio, jota kuljetetaan läpi koko tutkielman.
Aineistoa analysoidaan sisällönanalyysin avulla. Keskeiset tulokset osoittavat, että sanavalinnoilla on merkitystä siinä, millaisia representaatioita tapauksen osapuolista rakentuu. Sanavalinnat poikkeavat sen mukaan, kummasta tapauksen osapuolesta puhutaan. Havaintojen mukaan sanavalinnoilla myös asemoidaan Nuorgamia ja Hedbergiä eri tavoin. Niin ikään havaitut representaatiot eroavat toisistaan oleellisesti siten, että Hedbergin kohdalla ne ovat positiivisempia kuin Nuorgamin.
Nuorgam näyttäytyy uutisjutuissa analyysin perusteella valehtelevana kiusaajana ja epäilyttävänä, mutta myös uhrina. Hedberg puolestaan esitetään muun muassa syyttömänä, koko kansan suosikkikoomikkona, avoimena ja hyvätapaisena. Osa representaatioista tukee kuitenkin hänen osallisuuttaan esitettyyn tapahtumaan ja tekoon.
Tutkielmassa havaitut sukupuolten väliset erot representaatioissa viittaavat iltapäivälehtien olevan jokseenkin sukupuolittuneita. Tätä havaintoa vahvistavat representaatioiden lisäksi käytetyt sukupuolta korostavat sanavalinnat, joilla analyysin perusteella tuetaan yhteiskunnallisia sukupuolittuneita valtarakenteita.