Vaikutelman hallinta suomalaisten pörssiyritysten raportoinnissa : Taloudellinen raportointi toimitusjohtajien katsauksissa
Karlsson, Kalle (2021)
2021
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-12-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202111308823
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202111308823
Tiivistelmä
Tekstimuodossa oleva informaatio on yritysten raportoinnissa määrällisesti kasvanut ja tiedon määrä lisääntynyt. Tekstimuotoiset raportit ovat tyyliltään tyypillisesti narratiivisia, lisätietoa antavia ja niillä on selittävä rooli. Yritykset voivat esimerkiksi perustella ratkaisujaan, selkeyttää taloudellisten lukujen muodostumista ja havainnollistaa tulevaisuuden näkymiään. Tekstimuotoinen raportointi tarjoaa yrityksille valinnanvaraa, koska samasta asiasta voidaan kertoa eri tavoin. Toisin sanoen liiketoiminta on mahdollista esittää niin sanotusti parhaassa mahdollisessa valossa.
Vaikutelman hallinnasta voidaan puhua, kun omasta toiminnasta halutaan antaa tietty mielikuva. Laskentatoimen kontekstissa vaikutelman hallinta voi näyttäytyä opportunistisena käyttäytymisenä, jolloin raportit antavat vääristyneen kuvan yrityksestä ja liiketoiminnasta. Taustalla on oletus rationaalisesta, hyötyä maksimoivasta yrityksen johdosta, joka pyrkii ajamaan omia etujaan. Vaikutelman hallinnan keinoja on tunnistettu useita. Yritys voi esimerkiksi painottaa raportoinnissaan myönteisiä asioita kielteisten sijaan. Näin ollen kokonaisuudesta syntyy todennäköisemmin positiivinen mielikuva. Informaation laadun heikentyessä sidosryhmät, kuten osakkeenomistajat, ovat epäedullisessa asemassa. Vaikutukset voivat heijastua yrityksen markkina-arvon lisäksi muun muassa varallisuuden epätasaiseen allokoitumiseen.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, ilmeneekö suomalaisten pörssiyritysten vuosikertomusten toimitusjohtajien katsaus -osioissa vaikutelman hallintaa. Toinen keskeinen tavoite on luoda ymmärrystä vaikutelman hallinnasta ilmiönä laskentatoimen saralla ja tätä kautta rikastuttaa laskentatoimen kenttää yhä moniulotteisemmaksi. Koska vaikutelman hallinnasta pyritään saamaan syvällinen ymmärrys, tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostaa Nasdaq Helsingissä listatut yritykset, jotka on luokiteltu kulutustavarat-toimialaan. Tarkasteluajankohdaksi valikoitui vuosi 2019. Tutkimusmetodi on teorialähtöinen sisällönanalyysi, jossa aineistoa tarkastellaan teemoittelun avulla. Sisällönanalyysin analyysirunkona teoriasta muodostettiin teemoittelua varten ylä- ja alaluokat, joihin tekstimuotoisista raporteista tehdyt havainnot luokiteltiin.
Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina havaittiin, että suomalaisten pörssiyritysten raportoinnissa ilmenee useampia vaikutelman hallinnan keinoja. Eniten havaittiin myönteisten asioiden painottamista ja kielteisten asioiden vähättelyä. Toiseksi eniten havaintoja kirjattiin attribuution alaluokkiin ja vähiten ilmeni lukijoiden hämmentämistä. Alaluokkien perusteella yritykset käyttivät eniten selektiivistä eli valikoivaa esittämistapaa toimitusjohtajan katsauksissaan. Vaikka raportointieroja yritysten välillä ilmeni, voidaan todeta, että vaikutelma, joka tutkittavien yritysten raporteista syntyy, on tilikauden tuloksesta riippumatta myönteinen.
Vaikutelman hallinnasta voidaan puhua, kun omasta toiminnasta halutaan antaa tietty mielikuva. Laskentatoimen kontekstissa vaikutelman hallinta voi näyttäytyä opportunistisena käyttäytymisenä, jolloin raportit antavat vääristyneen kuvan yrityksestä ja liiketoiminnasta. Taustalla on oletus rationaalisesta, hyötyä maksimoivasta yrityksen johdosta, joka pyrkii ajamaan omia etujaan. Vaikutelman hallinnan keinoja on tunnistettu useita. Yritys voi esimerkiksi painottaa raportoinnissaan myönteisiä asioita kielteisten sijaan. Näin ollen kokonaisuudesta syntyy todennäköisemmin positiivinen mielikuva. Informaation laadun heikentyessä sidosryhmät, kuten osakkeenomistajat, ovat epäedullisessa asemassa. Vaikutukset voivat heijastua yrityksen markkina-arvon lisäksi muun muassa varallisuuden epätasaiseen allokoitumiseen.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, ilmeneekö suomalaisten pörssiyritysten vuosikertomusten toimitusjohtajien katsaus -osioissa vaikutelman hallintaa. Toinen keskeinen tavoite on luoda ymmärrystä vaikutelman hallinnasta ilmiönä laskentatoimen saralla ja tätä kautta rikastuttaa laskentatoimen kenttää yhä moniulotteisemmaksi. Koska vaikutelman hallinnasta pyritään saamaan syvällinen ymmärrys, tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostaa Nasdaq Helsingissä listatut yritykset, jotka on luokiteltu kulutustavarat-toimialaan. Tarkasteluajankohdaksi valikoitui vuosi 2019. Tutkimusmetodi on teorialähtöinen sisällönanalyysi, jossa aineistoa tarkastellaan teemoittelun avulla. Sisällönanalyysin analyysirunkona teoriasta muodostettiin teemoittelua varten ylä- ja alaluokat, joihin tekstimuotoisista raporteista tehdyt havainnot luokiteltiin.
Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina havaittiin, että suomalaisten pörssiyritysten raportoinnissa ilmenee useampia vaikutelman hallinnan keinoja. Eniten havaittiin myönteisten asioiden painottamista ja kielteisten asioiden vähättelyä. Toiseksi eniten havaintoja kirjattiin attribuution alaluokkiin ja vähiten ilmeni lukijoiden hämmentämistä. Alaluokkien perusteella yritykset käyttivät eniten selektiivistä eli valikoivaa esittämistapaa toimitusjohtajan katsauksissaan. Vaikka raportointieroja yritysten välillä ilmeni, voidaan todeta, että vaikutelma, joka tutkittavien yritysten raporteista syntyy, on tilikauden tuloksesta riippumatta myönteinen.