War, Stress and Mental Health in Adolescence: The role of meaning-making, social relations, emotional intelligence and cognitive skills
Nyarko, Felix (2022)
Nyarko, Felix
Tampere University
2022
Psykologian ja logopedian tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Psychology and Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2022-01-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2209-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2209-0
Tiivistelmä
Taustaa: Nuoruusikään kuuluu merkittäviä sosiaalisia, emotionaalisia, fysiologisia ja käyttäytymisen muutoksia. Nuoruusiän kehitystehtäviin kuuluu oman identiteetin etsiminen, uusien läheisten ihmissuhteiden rakentaminen ja kokemuksellisten merkitysten löytäminen. Nuorten elämään kuuluu useita stressitekijöitä ja he kohtaavat muita ikäryhmiä enemmän väkivaltaa. Voimakkaat muutokset ja stressi saattavat yhdessä altistaa nuoret mielenterveysongelmille, kuten masennukselle tai ahdistuneisuudelle.
Tämän väitöskirjan tavoitteena on tutkia, ensiksi, miten liberialaiset pakolaisnuoret kuvaavat lapsuudenaikaisia sotakokemuksiaan, ymmärtävät niiden merkityksiä ja kokevat niiden vaikuttavan elämäänsä, sekä miten sotatraumoille altistuneet nuoret rakentavat tulevaisuuden näkymiään. Toiseksi väitöskirjatutkimuksessa analysoidaan voivatko hyvät sosiaaliset suhteet ja optimaaliset emotionaaliset ja kognitiiviset prosessit toimia mielenterveyttä suojaavina tekijöinä, kun ghanalaisilla nuorilla, jotka kohtaavat stressaavia elämäntapahtumia ja väkivallan kokemuksia.
Menetelmät: Tutkimukseen sisältyy laadullinen ja määrällinen analyysiosuus. Laadullisen tutkimuksen osallistujat ovat 13 liberialaista nuorta aikuista (25–35 vuotta), jotka ovat paenneet sotaa ja asuvat pakolaisleirillä Ghanassa. Puolistrukturoidun elämänhistoriahaastattelun avulla kartoitettiin heidän sota- ja pakolaisuuskokemuksiansa, niiden vaikutuksia ja merkityksiä nuorille, sekä nuorten tulevaisuuteen suuntautumista. Määrällinen tietoaineisto koostuu 415 ghanalaisesta nuoresta (14–17 vuotta; 71 % tyttöjä). He raportoivat standardoitujen kyselylomakkeiden avulla kokemiaan stressaavia elämäntapahtumia ja väkivallan kokemuksia, mielenterveyden ongelmia (depressiiviset sekä emotionaaliset ja käyttäytymisen oireet), sosiaalisten suhteiden laatua (vanhemmat, sisarukset ja ikätoverit), sekä emotionaalisen älykkyyden ja kognitiivisten taitojen tasoa.
Tulokset: Laadullinen analyysi tuotti viisi pääluokkaa, jotka kuvasivat nuorten aikuisten sotakokemuksia Liberiassa. Kaikki kokemusluokat olivat sisällöltään erittäin traumaattisia ja kielteisiä ja kokemusluokat nimettiin: Kipu ja nöyryytys, Läheisten ihmisten menetykset, Kauheuksien todistaminen, Hengenvaaran kokeminen, sekä Pakeneminen kodista. Nuorten sodanuhrien kokemuksilleen antamat merkitykset ja näkemykset traumojen vaikutuksista sen sijaan sisälsivät sekä kielteisiä että myönteisiä ulottuvuuksia. Kielteiset teemat nimettiin: Hallitsemattomat ja kammottavat muistot, Kehitysmahdollisuuksien riistäminen sekä Itsensä vahingoittaminen ja Tuhoava käyttäytyminen. Kolme teemaa oli luonteeltaan positiivisia: Syventynyt tietoisuus elämän kallisarvoisuudesta, Myötätunto sorrettuja kohtaan, sekä Samastuminen kärsiviin ja sodanuhreihin. Laadullisen aineiston tulokset paljastivat kolme pääteemaa nuorten aikuisten tulevaisuuden suuntautumisessa, joista kaksi olivat myönteisiä, ja nimettiin: Kaikki mikä ei tapa, vahvistaa ja Halu rakentaa kukoistava Liberia. Nujerrettu mieli -pääteema sisältää synkkiä ja pessimistisiä tulevaisuuden näkymiä.
Tilastolliset tulokset ghanalaisten nuorten keskuudessa osoittavat, että stressaavat elämätapahtumat olivat yhteydessä korkeisiin masennusoireisiin sekä emotionaalisiin ja käytöshäiriö oireisiin, mutta väkivallan kokemukset eivät olleet yhteydessä mielenterveyden ongelmiin. Sosiaalisissa suhteissa hyvä ja läheinen sisarussuhde suojasi nuorten mielenterveyttä stressaavien elämäntapojen kielteisiltä vaikutuksilta. Korkea emotionaalinen älykkyys ja kognitiiviset taidot sen sijaan eivät pystyneet suojaamaan nuorten mielenterveyttä stressaavien elämäntapojen tai väkivallan vaikutuksilta. Korkea emotionaalinen älykkyys ja kognitiiviset taidot olivat suoraan yhteydessä alhaisiin mielenterveyden ongelmiin.
Johtopäätökset: Liberialaisten nuorten aikuisten ymmärrys lapsuuden sotakokemuksistaan paljastaa sekä vaikeita ja traumatisoivia, että voimaannuttavia ja myönteisiä merkityksiä. Tulokset korostavat sodan uhrien tärkeämpää roolia rauhantyössä ja rakennettaessa sotien ja konfliktin jälkeisiä yhteiskuntia. Lämpimät ja tukevat sisarussuhteet osoittautuvat suojeleviksi tekijöiksi mielenterveyden näkökulmasta, kun taas emotionaalisi-kognitiivisilla taidoilla ei ollut vastaavaa merkitystä. Tulevissa tutkimuksissa tulisi vielä analyyttisemmin selventää afrikkalaisen kulttuurin erityispiirteitä nuorten mielenterveyttä suojelevissa prosesseissa ja tekijöissä.
Tämän väitöskirjan tavoitteena on tutkia, ensiksi, miten liberialaiset pakolaisnuoret kuvaavat lapsuudenaikaisia sotakokemuksiaan, ymmärtävät niiden merkityksiä ja kokevat niiden vaikuttavan elämäänsä, sekä miten sotatraumoille altistuneet nuoret rakentavat tulevaisuuden näkymiään. Toiseksi väitöskirjatutkimuksessa analysoidaan voivatko hyvät sosiaaliset suhteet ja optimaaliset emotionaaliset ja kognitiiviset prosessit toimia mielenterveyttä suojaavina tekijöinä, kun ghanalaisilla nuorilla, jotka kohtaavat stressaavia elämäntapahtumia ja väkivallan kokemuksia.
Menetelmät: Tutkimukseen sisältyy laadullinen ja määrällinen analyysiosuus. Laadullisen tutkimuksen osallistujat ovat 13 liberialaista nuorta aikuista (25–35 vuotta), jotka ovat paenneet sotaa ja asuvat pakolaisleirillä Ghanassa. Puolistrukturoidun elämänhistoriahaastattelun avulla kartoitettiin heidän sota- ja pakolaisuuskokemuksiansa, niiden vaikutuksia ja merkityksiä nuorille, sekä nuorten tulevaisuuteen suuntautumista. Määrällinen tietoaineisto koostuu 415 ghanalaisesta nuoresta (14–17 vuotta; 71 % tyttöjä). He raportoivat standardoitujen kyselylomakkeiden avulla kokemiaan stressaavia elämäntapahtumia ja väkivallan kokemuksia, mielenterveyden ongelmia (depressiiviset sekä emotionaaliset ja käyttäytymisen oireet), sosiaalisten suhteiden laatua (vanhemmat, sisarukset ja ikätoverit), sekä emotionaalisen älykkyyden ja kognitiivisten taitojen tasoa.
Tulokset: Laadullinen analyysi tuotti viisi pääluokkaa, jotka kuvasivat nuorten aikuisten sotakokemuksia Liberiassa. Kaikki kokemusluokat olivat sisällöltään erittäin traumaattisia ja kielteisiä ja kokemusluokat nimettiin: Kipu ja nöyryytys, Läheisten ihmisten menetykset, Kauheuksien todistaminen, Hengenvaaran kokeminen, sekä Pakeneminen kodista. Nuorten sodanuhrien kokemuksilleen antamat merkitykset ja näkemykset traumojen vaikutuksista sen sijaan sisälsivät sekä kielteisiä että myönteisiä ulottuvuuksia. Kielteiset teemat nimettiin: Hallitsemattomat ja kammottavat muistot, Kehitysmahdollisuuksien riistäminen sekä Itsensä vahingoittaminen ja Tuhoava käyttäytyminen. Kolme teemaa oli luonteeltaan positiivisia: Syventynyt tietoisuus elämän kallisarvoisuudesta, Myötätunto sorrettuja kohtaan, sekä Samastuminen kärsiviin ja sodanuhreihin. Laadullisen aineiston tulokset paljastivat kolme pääteemaa nuorten aikuisten tulevaisuuden suuntautumisessa, joista kaksi olivat myönteisiä, ja nimettiin: Kaikki mikä ei tapa, vahvistaa ja Halu rakentaa kukoistava Liberia. Nujerrettu mieli -pääteema sisältää synkkiä ja pessimistisiä tulevaisuuden näkymiä.
Tilastolliset tulokset ghanalaisten nuorten keskuudessa osoittavat, että stressaavat elämätapahtumat olivat yhteydessä korkeisiin masennusoireisiin sekä emotionaalisiin ja käytöshäiriö oireisiin, mutta väkivallan kokemukset eivät olleet yhteydessä mielenterveyden ongelmiin. Sosiaalisissa suhteissa hyvä ja läheinen sisarussuhde suojasi nuorten mielenterveyttä stressaavien elämäntapojen kielteisiltä vaikutuksilta. Korkea emotionaalinen älykkyys ja kognitiiviset taidot sen sijaan eivät pystyneet suojaamaan nuorten mielenterveyttä stressaavien elämäntapojen tai väkivallan vaikutuksilta. Korkea emotionaalinen älykkyys ja kognitiiviset taidot olivat suoraan yhteydessä alhaisiin mielenterveyden ongelmiin.
Johtopäätökset: Liberialaisten nuorten aikuisten ymmärrys lapsuuden sotakokemuksistaan paljastaa sekä vaikeita ja traumatisoivia, että voimaannuttavia ja myönteisiä merkityksiä. Tulokset korostavat sodan uhrien tärkeämpää roolia rauhantyössä ja rakennettaessa sotien ja konfliktin jälkeisiä yhteiskuntia. Lämpimät ja tukevat sisarussuhteet osoittautuvat suojeleviksi tekijöiksi mielenterveyden näkökulmasta, kun taas emotionaalisi-kognitiivisilla taidoilla ei ollut vastaavaa merkitystä. Tulevissa tutkimuksissa tulisi vielä analyyttisemmin selventää afrikkalaisen kulttuurin erityispiirteitä nuorten mielenterveyttä suojelevissa prosesseissa ja tekijöissä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4945]