Julkishallinnollisen varovaisuuden riemuvoitto : Miksi suomalaiset päättävät osallistuvan budjetoinnin kautta verrattain vaatimattomista rahasummista?

Abstract

Viimeisimpinä vuosikymmeninä tapahtuneet edustuksellisen demokratian eräänlainen kriisiytyminen sekä uuden julkisen hallinnan johtamisparadigman yleistyminen ovat kasvattaneet tarvetta uudelle demokratiainnovaatiolle ja päätöksentekoreformille etenkin länsimaissa. Etelä-Amerikassa kehitetty osallistuva budjetointi onkin soveltunut hyvin poliittis-hallinnollisen päätöksentekojärjestelmän uudistuspyrkimyksiin. Osallistuvassa budjetoinnissa julkisyhteisön eli kunnan tai kaupungin asukkaat pääsevät mukaan keskustelemaan, suunnittelemaan ja lopulta esimerkiksi äänestämällä päättämään, miten yhteisiä julkisia varoja kunnan tai kaupungin alueella allokoidaan.

Suomalaisten osallistuvan budjetoinnin hankkeiden kohdalla asukkaiden päätettäväksi kohdennettavat rahasummat ovat olleet kuitenkin huomattavasti vaatimattomampia kuin Euroopassa yleisesti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä seikat selittävät kyseistä tilannetta ja sen kehitystä. Teoreettinen viitekehys rakennettiin selittämään tutkimuksen etenemisen kannalta tärkeimpiä käsitteitä ja perustelemaan tutkimusongelman mielekkyyttä. Tutkimusta varten haastateltiin neljää osallistuvan budjetoinnin asiantuntijaa ja haastatteluin kerättyä tutkimusaineistoa analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimuksen perusteella kyettiin tunnistamaan erilaisia syitä suomalaisten osallistuvan budjetoinnin hankkeiden vaatimattomille päätettäväksi kohdennetuille rahasummille. Julkistaloudellisesti heikkoon tilanteeseen liittyen rahasummien suuruuteen nähtiin vaikuttavan esimerkiksi sen, mistä hankkeisiin kohdennettavat rahasummat ovat peräisin. Pelko prosessin epäonnistumisesta esimerkiksi tavoiteasetannan suhteen, ilmiön tuoreuden ohella, nähtiin yleistä varovaisuutta aiheuttaviksi, ja sillä tavalla kielteisesti rahasummien kasvattamispyrkimyksiin vaikuttaviksi seikoiksi. Myös eritavoin ilmenevä poliittinen ja hallinnollinen vastustus vaikutti asiantuntijoiden mukaan päätettäväksi kohdennettujen rahasummien vaatimattomuuteen Suomessa.

Tuloksia kriittisesti tulkiten ja muiden Euroopan valtioiden kontekstiin verraten muodostettiin lopulta tutkimuskysymykseen vastaavat selitykset suomalaisten julkisyhteisöjen vaatimattomalle budjetointihalukkuudelle. Analyysin tuloksia yhdistelemällä suomalaisten julkisyhteisöjen suhteessa pienempien kohdennettujen rahasummien nähtiin johtuvan lopulta pääosin sekä julkistalouden heikosta tilanteesta kumpuavasta varovaisuudesta että suhteellisen tuoreena ilmiönä vielä harjoitettavan osallistuvan budjetoinnin yhdistämisestä julkissektorin hallintokulttuurin verkkaiseen muutosvalmiuteen ja -halukkuuteen. Tutkimusaineistosta ja tuloksista havaittiin myös, että rahasummien kasvattaminen ei välttämättä ole edes kaikkien osallistuvaa budjetointia hyödyntävien tahojen intresseissä suomalaisissa mallin toteutuksissa.