Paikka nimeltä alamaailma : mikä se on ja missä se sijaitsee?
Niinivuo, Samuli (2021)
2021
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202111248635
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202111248635
Tiivistelmä
Tutkielma on kirjoittajansa ekskursio alamaailmaan tai tarkalleen ottaen siihen, mikä alamaailmaksi kutsuttu paikka on. Lähtöajatuksena tutkielmassa on, ettei alamaailma ole paikka lainkaan, vaan se on tietynlaisia ihmisiä, elämänpiirejä ja -muotoja sekä paikkoja allensa kokoava fantasia. Tutkielma käy läpi alamaailman historiaa termin synnystä lähtien kohti nykyhetkeä. Samalla se tarkastelee, miten media tuottaa, luo ja esittää alamaailmaksi kutsutun paikan.
Alamaailma vertautuu tutkielmassa sosiologien Kettil Bruunin ja Nils Christien käsitteeseen hyvä vihollinen. Alamaailma on yhteiskunnan hyvä vihollinen, jota se tarvitsee selittääkseen huonoa yleistilaansa. Tutkielma onkin tältä osin pyrkimys ymmärtää, mitkä yhteiskunnalliset kehityskulut johtavat tilanteen, jossa yhteiskunta tarvitsee kuvitteellisen paikan, johon se voi sysätä tuottamansa ongelmat, joita se ei kykene itse ratkaisemaan. Tutkielma tarkastelee alamaailman taustalla olevia taloudellisia ja poliittisia muutoksia, jotka ovat ajoittain niin voimistaneet alamaailmaa kuin hävittäneet sen.
Medialla on keskeinen rooli siinä, millaisena ilmiönä ihmiset alamaailmaan liitetyn rikollisuuden kokevat. Tutkielma yrittää selvittää, onko alamaailmasta lehdistölle ja tiedotusvälineille enemmän hyötyä yhteiskunnan hyvänä vihollisena vai yhteiskunnallisten ongelmien kaatopaikkana. Median rakentama kuva alamaailmasta on yhtä lailla kiinnostava. Miten media ylipäätään onnistuu rakentamaan kuvan paikasta, jota ei oikeasti ole edes olemassa, ja mitä ongelmia tähän liittyy? Tutkielma pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin.
Alamaailma vertautuu tutkielmassa sosiologien Kettil Bruunin ja Nils Christien käsitteeseen hyvä vihollinen. Alamaailma on yhteiskunnan hyvä vihollinen, jota se tarvitsee selittääkseen huonoa yleistilaansa. Tutkielma onkin tältä osin pyrkimys ymmärtää, mitkä yhteiskunnalliset kehityskulut johtavat tilanteen, jossa yhteiskunta tarvitsee kuvitteellisen paikan, johon se voi sysätä tuottamansa ongelmat, joita se ei kykene itse ratkaisemaan. Tutkielma tarkastelee alamaailman taustalla olevia taloudellisia ja poliittisia muutoksia, jotka ovat ajoittain niin voimistaneet alamaailmaa kuin hävittäneet sen.
Medialla on keskeinen rooli siinä, millaisena ilmiönä ihmiset alamaailmaan liitetyn rikollisuuden kokevat. Tutkielma yrittää selvittää, onko alamaailmasta lehdistölle ja tiedotusvälineille enemmän hyötyä yhteiskunnan hyvänä vihollisena vai yhteiskunnallisten ongelmien kaatopaikkana. Median rakentama kuva alamaailmasta on yhtä lailla kiinnostava. Miten media ylipäätään onnistuu rakentamaan kuvan paikasta, jota ei oikeasti ole edes olemassa, ja mitä ongelmia tähän liittyy? Tutkielma pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin.