Struktur der finnischen und deutschen Stellenanzeigen: eine Textsortenanalyse : Case Metsä Group
Vanhatalo, Anni (2021)
Vanhatalo, Anni
2021
Saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in German Language, Culture and Translation
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-12-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202111198537
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202111198537
Tiivistelmä
Työpaikkailmoitus on tekstilaji, joka kuuluu yrityksen ulkoiseen viestintään. Työpaikkailmoituksen perimmäisenä tarkoituksena on hankkia uusia työntekijöitä ja välittää positiivista työnantajakuvaa. Työpaikkailmoituksista on usein löydettävissä niille tyypillinen rakenne. Tässä kandidaatintutkielmassa tehdään katsaus suomalaisen, kansainvälisesti toimivan metsäteollisuuskonsernin, Metsä Groupin suomen- ja saksankielisten työpaikkailmoitusten rakenteeseen. Tutkimuskysymykset ovat: Millainen rakenne Metsä Groupin suomen- ja saksankielisissä työpaikkailmoituksissa on mikro- ja makrotasoilla? Millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä kyseisillä työpaikkailmoituksilla on ensimmäiseen tutkimuskysymykseen liittyen?
Tutkimusmateriaali koostuu 20:stä työpaikkailmoituksesta, joista puolet on suomenkielisiä ja puolet saksankielisiä. Työpaikkailmoitukset ovat olleet saatavilla yrityksen verkkosivuilla ajanjaksolla 7.2.– 24.2.2021 ja ne kerättiin talteen näyttökuvien avulla kyseisenä ajanjaksona. Ilmoitukset ovat tutkielman liitteinä.
Tutkimusmetodiksi valikoitui kontrastiivinen tekstilajianalyysi, jonka avulla pystytään tarkastelemaan ja vertailemaan eri kulttuureista peräisin olevia tekstejä. Analyysissä keskitytään ilmoitusten makro- ja mikrorakenteeseen. Makrorakenne kuvaa tekstin ulkoisia seikkoja, esimerkiksi muotoilua. Mikrorakenne taas kuvaa tekstin kielellisiä piirteitä. Jotta analyysi pysyy tiiviinä, materiaali on rajallinen ja varsinkin mikrotason analyysissä haetaan materiaalin perusteella mielenkiintoisimmat tutkittavat asiat. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole etsiä perimmäisiä syitä ilmoitusten piirteille, sillä se vaatisi jo laajempaa kulttuurin tutkimista, mikä ei ole kandidaatintutkielman puitteissa mahdollista.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että makrorakenne on sekä suomalaisissa että saksalaisissa ilmoituksissa samankaltainen. Siitä huolimatta joitain erojakin löytyy: saksalaisissa ilmoituksissa käytetään esimerkiksi enemmän listoja kuin suomalaisissa ilmoituksissa. Variaatiota on kuitenkin myös kielensisäisesti, etenkin suomalaisissa ilmoituksissa. Saksankielisissä ilmoituksissa on vakiintuneempi tapa esittää asiat kuin suomalaisissa ilmoituksissa. Suurimmat eroavaisuudet löytyvät ilmoitusten mikrorakenteesta. Erityisesti lukijoiden puhuttelu, ilmoitusten eri rakenneosien kielelliset sisällöt ja tavat ilmaista asioita ovat erilaisia kielten välillä. Saksalaisilta hakijoilta edellytetään esimerkiksi enemmän kykyä tiimityöskentelyyn, kun taas suomalaisissa ilmoituksissa korostuu itsenäisen työskentelyn merkitys. Ilmoituksissa on eroja myös esimerkiksi siinä, miten esitetään edut, joita yritys tarjoaa työntekijöille: Saksalaisissa ilmoituksissa eduiksi mainitaan useita seikkoja vastuuntuntoisesta yrityskulttuurista työntekijöiden hyvinvointiin. Sen sijaan suomalaisissa ilmoituksissa ei ole itsestäänselvyys, että etuja ylipäätään mainitaan, eivätkä edut ensisijaisesti ole työntekijän etuja, vaan yrityksen menestystä korostetaan.
Tämä kandidaatintutkielma pystyi käsittelemään aihetta hyvin rajallisesti. Syvällisempi aiheeseen perehtyminen ja kulttuuristen erojen analysointi olisi tarpeen. Kysymys seuraavia tutkimuksia varten olisikin: Kuinka perusteltuja löydetyt erot ovat? Miksi suomalaisista ja saksalaisista työpaikkailmoituksista tehdään osittain niin erilaisia?
Tutkimusmateriaali koostuu 20:stä työpaikkailmoituksesta, joista puolet on suomenkielisiä ja puolet saksankielisiä. Työpaikkailmoitukset ovat olleet saatavilla yrityksen verkkosivuilla ajanjaksolla 7.2.– 24.2.2021 ja ne kerättiin talteen näyttökuvien avulla kyseisenä ajanjaksona. Ilmoitukset ovat tutkielman liitteinä.
Tutkimusmetodiksi valikoitui kontrastiivinen tekstilajianalyysi, jonka avulla pystytään tarkastelemaan ja vertailemaan eri kulttuureista peräisin olevia tekstejä. Analyysissä keskitytään ilmoitusten makro- ja mikrorakenteeseen. Makrorakenne kuvaa tekstin ulkoisia seikkoja, esimerkiksi muotoilua. Mikrorakenne taas kuvaa tekstin kielellisiä piirteitä. Jotta analyysi pysyy tiiviinä, materiaali on rajallinen ja varsinkin mikrotason analyysissä haetaan materiaalin perusteella mielenkiintoisimmat tutkittavat asiat. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole etsiä perimmäisiä syitä ilmoitusten piirteille, sillä se vaatisi jo laajempaa kulttuurin tutkimista, mikä ei ole kandidaatintutkielman puitteissa mahdollista.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että makrorakenne on sekä suomalaisissa että saksalaisissa ilmoituksissa samankaltainen. Siitä huolimatta joitain erojakin löytyy: saksalaisissa ilmoituksissa käytetään esimerkiksi enemmän listoja kuin suomalaisissa ilmoituksissa. Variaatiota on kuitenkin myös kielensisäisesti, etenkin suomalaisissa ilmoituksissa. Saksankielisissä ilmoituksissa on vakiintuneempi tapa esittää asiat kuin suomalaisissa ilmoituksissa. Suurimmat eroavaisuudet löytyvät ilmoitusten mikrorakenteesta. Erityisesti lukijoiden puhuttelu, ilmoitusten eri rakenneosien kielelliset sisällöt ja tavat ilmaista asioita ovat erilaisia kielten välillä. Saksalaisilta hakijoilta edellytetään esimerkiksi enemmän kykyä tiimityöskentelyyn, kun taas suomalaisissa ilmoituksissa korostuu itsenäisen työskentelyn merkitys. Ilmoituksissa on eroja myös esimerkiksi siinä, miten esitetään edut, joita yritys tarjoaa työntekijöille: Saksalaisissa ilmoituksissa eduiksi mainitaan useita seikkoja vastuuntuntoisesta yrityskulttuurista työntekijöiden hyvinvointiin. Sen sijaan suomalaisissa ilmoituksissa ei ole itsestäänselvyys, että etuja ylipäätään mainitaan, eivätkä edut ensisijaisesti ole työntekijän etuja, vaan yrityksen menestystä korostetaan.
Tämä kandidaatintutkielma pystyi käsittelemään aihetta hyvin rajallisesti. Syvällisempi aiheeseen perehtyminen ja kulttuuristen erojen analysointi olisi tarpeen. Kysymys seuraavia tutkimuksia varten olisikin: Kuinka perusteltuja löydetyt erot ovat? Miksi suomalaisista ja saksalaisista työpaikkailmoituksista tehdään osittain niin erilaisia?
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8315]