Toimistosta etätöihin : Työntekijöiden kokemuksia muutoksista vuorovaikutuksessa etätöihin siirryttäessä
Nordlund, Roosa (2021)
2021
Viestinnän maisteriohjelma - Master's Programme in Speech Communication
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-12-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202111188507
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202111188507
Tiivistelmä
Keväällä 2020 maailmanlaajuisen COVID19-pandemian aiheuttamien yhteiskunnallisten rajoitusten myötä ennätyksellisen suuri osa suomalaisista työntekijöistä joutui äkillisesti siirtymään työpaikoilta etätöihin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millaisia muutoksia tietotyötä tekevät tiimit kokivat vuorovaikutuksessaan, kun työnteko siirtyi kasvokkaisesta työskentelystä etänä tehtävään työhön. Tutkimusaihetta lähestytään laadullisilla tutkimusmenetelmillä selvittämällä teemahaastatteluin työntekijöiltä heidän kokemuksiaan tiimien vuorovaikutuksessa koetuista muutoksista, tiimien tarvitsemasta vuorovaikutusosaamisesta sekä tiimin jäsenten toisiaan kohtaan kokeman luottamuksen säilymisestä etätyöskentelyn aikana.
Tutkielman aineisto koostuu 11 teemahaastattelusta. Haastateltavat edustavat kolmea eri tiimiä. Tutkielmaan valikoituneet tiimit ovat keskisuuriin yrityksiin kuuluvia tietotyötä tekeviä tiimejä. Tutkielmaan valittujen tiimien valintakriteerinä pidettiin sitä, että tiimit ovat aiemmin työskennelleet pääsääntöisesti kasvokkain, ja siirtyneet koronapandemian seurauksena työskentelemään joko pääosin tai kokonaan etänä. Tiimit käyttivät yhteydenpitoonsa erilaisia viestintäteknologioita, kuten videopuheluja, äänipuheluja ja erilaisten yhteydenpito-ohjelmistojen ryhmäkeskustelutoimintoja, sähköpostia sekä pikaviestejä. Tutkielman aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysimenetelmällä teoriaohjaavaan sisällönanalyysitapaan nojaten.
Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että etätyöhön siirtyminen ja teknologiavälitteinen yhteydenpito ei vaikuttanut kovinkaan paljoa työntekijöiden kokemuksiin vuorovaikutuksen toimivuudesta. Merkittävimmäksi muutokseksi koettiin viestinnän muuttuminen työkeskeisemmäksi. Etätyössä tarvittavassa vuorovaikutusosaamisessa korostuivat erityisesti viestinnän mukauttamiseen, yhteisöllisyyden ylläpitoon sekä motivaatioon ja asenteisiin liittyvät vuorovaikutusosaamisen osa-alueet. Tulosten mukaan myös tunteiden viestiminen koettiin erilaiseksi etätyössä. Erityisesti negatiivisten tunteiden ilmaisua kuvailtiin tapahtuvan teknologiavälitteisesti jonkin verran kasvokkaista vuorovaikutusta enemmän. Etätyöskentelyn ei kuitenkaan koettu aiheuttavan muutoksia tiimissä koettuun luottamukseen merkittävästi, vaikka osa haastateltavista mainitsikin kasvokkaisen vuorovaikutuksen puuttumisen vähentävän työpaikalla koettua kontrollin tunnetta. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää etätyötä tekevien tiimien vuorovaikutuskäytäntöjen ja viestintäosaamisen kehittämiseen.
Tutkielman aineisto koostuu 11 teemahaastattelusta. Haastateltavat edustavat kolmea eri tiimiä. Tutkielmaan valikoituneet tiimit ovat keskisuuriin yrityksiin kuuluvia tietotyötä tekeviä tiimejä. Tutkielmaan valittujen tiimien valintakriteerinä pidettiin sitä, että tiimit ovat aiemmin työskennelleet pääsääntöisesti kasvokkain, ja siirtyneet koronapandemian seurauksena työskentelemään joko pääosin tai kokonaan etänä. Tiimit käyttivät yhteydenpitoonsa erilaisia viestintäteknologioita, kuten videopuheluja, äänipuheluja ja erilaisten yhteydenpito-ohjelmistojen ryhmäkeskustelutoimintoja, sähköpostia sekä pikaviestejä. Tutkielman aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysimenetelmällä teoriaohjaavaan sisällönanalyysitapaan nojaten.
Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että etätyöhön siirtyminen ja teknologiavälitteinen yhteydenpito ei vaikuttanut kovinkaan paljoa työntekijöiden kokemuksiin vuorovaikutuksen toimivuudesta. Merkittävimmäksi muutokseksi koettiin viestinnän muuttuminen työkeskeisemmäksi. Etätyössä tarvittavassa vuorovaikutusosaamisessa korostuivat erityisesti viestinnän mukauttamiseen, yhteisöllisyyden ylläpitoon sekä motivaatioon ja asenteisiin liittyvät vuorovaikutusosaamisen osa-alueet. Tulosten mukaan myös tunteiden viestiminen koettiin erilaiseksi etätyössä. Erityisesti negatiivisten tunteiden ilmaisua kuvailtiin tapahtuvan teknologiavälitteisesti jonkin verran kasvokkaista vuorovaikutusta enemmän. Etätyöskentelyn ei kuitenkaan koettu aiheuttavan muutoksia tiimissä koettuun luottamukseen merkittävästi, vaikka osa haastateltavista mainitsikin kasvokkaisen vuorovaikutuksen puuttumisen vähentävän työpaikalla koettua kontrollin tunnetta. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää etätyötä tekevien tiimien vuorovaikutuskäytäntöjen ja viestintäosaamisen kehittämiseen.