Asiakas subjektina verenpainemittauksen yhteydessä : Vuorovaikutuksen mikroanalyyttinen tutkimus koskettamisesta äitiysneuvolassa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastelen kosketusvuorovaikutusta verenpainemittauksen yhteydessä äitiysneuvolassa terveydenhoitajan vastaanotolla. Tutkimuksessani tarkastelen 1) verenpainemittauksen kokonaisrakennetta, 2) miten asiakas näyttäytyy tilanteessa subjektina ja objektina ja miten tätä toimijuutta sekä asiakkaan että terveydenhoitajan taholta rakennetaan, sekä 3) miten kosketus toimintaprosessina rakentuu verenpainemittauksessa.

Tutkimuksen aineisto koostuu viidestä videoidusta verenpainemittauksen jaksosta terveydenhoitajan vastaanotolla äitiysneuvolassa. Analysoin aineistoa vuorovaikutuksen mikroanalyysillä, joka hyödyntää keskustelunanalyysin periaatteita.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että verenpainemittaus äitiysneuvolassa on rutiinitutkimus, jolla on selkeä, yleistettävissä oleva toiminnan rakenne. Sekä terveydenhoitajalla että asiakkaalla on tarkka käsitys siitä, miten toimenpiteeseen ryhdyttäessä toimitaan ja mitä toimenpiteen aikana tapahtuu. Fyysiseen tutkimukseen ryhtyminen, sen suorittaminen ja siitä poistuminen tapahtuvat yhteisymmärryksessä ilman katkoksia. Asiakas näyttäytyy pääasiallisesti verenpainemittauksen aikana subjektina ja tätä toimijuutta rakennetaan eri tavoin sekä terveydenhoitajan että asiakkaan itsensä toimesta. Fyysistä tutkimusta varten asiakas myös asettuu tutkinnan kohteeksi, objektiksi, ja tämäkin toiminto rakennetaan kaikkien osallistujien yhteistyössä. Koskettaminen verenpainemittauksen yhteydessä on hyvin samankaltaisena toistuva tapahtuma, jota ei nähdä tarpeelliseksi erikseen sanoittaa, mutta joka noteerataan katsekontaktin avulla yhteistä huomiota vaativaksi ja johon ryhtyessä terveydenhoitaja kohtelee asiakasta subjektina tutkimusobjektin sijaan. Kaiken kaikkiaan verenpainemittaus näyttäytyy yhteisenä tehtävänä, jota terveydenhoitajat ja asiakkaat yhdessä suorittavat ja tekevät todeksi. Institutionaaliset roolit ovat kuitenkin läsnä ja viimekädessä terveydenhoitaja on vastuussa toimenpiteen etenemisestä.

Tutkimus on tuottanut merkityksellistä uutta tietoa vuorovaikutuksen tutkimuksen kentällä. Tulokset tuovat uutta tietoa kosketustoiminnan jäsentymisestä hoitotyön kontekstissa ja ne sisältävät aiemmin havaitsematonta terveydenhoitajien ammattitaidon kuvausta. Tuloksia voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa hyödyntää asiakastyön tutkimuksessa ja kehittämisessä.