Korjaushankkeiden kustannuspoikkeamat
Saine, Risto (2021)
Saine, Risto
2021
Rakennustekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202111188522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202111188522
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin korjaushankkeiden kustannuspoikkeamia ja näihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitä erityisvaatimuksia projektiliiketoiminta ja korjausrakentaminen asettavat projektien kustannusten hallinnalle ja miten kustannuspoikkeamia pystyttäisiin vähentämään kohdeyksikön tulevissa projekteissa.
Tutkimus jakautui teoreettiseen ja empiiriseen osioon. Teoreettisessa kirjallisuuskatsauksessa tutustuttiin laajasti projektiliiketoiminnan, kustannusten hallinnan ja korjausrakentamisen aihealueisiin ja tämä loi pohjan empiirisen osion haastattelututkimukselle. Haastattelututkimuksen tutkimusmetodina käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluita, joiden avulla pystyttiin hyödyntämään kohdeyksikön eri osa-alueiden asiantuntijoiden osaamista parhaalla mahdollisella tavalla. Haastatteluiden tulokset jäsenneltiin rakennusyrityksen näkökulmasta korjaushankkeen eri vaiheiden mukaiseen järjestykseen. Osana empiiristä osiota analysoitiin myös kohdeyksikön 65:n aikaisemman projektin litterakohtaisia kustannustietoja kustannuspoikkeamien havainnoinnin näkökulmasta.
Osana tutkimusta teorian ja haastatteluiden pohjalta laadittiin juurisyyanalyysi, jonka avulla pyrittiin hahmottamaan korjaushankkeiden kustannusten hallinnan haasteita ja tunnistamaan kustannuspoikkeamien välttämiseksi tarvittavia tekijöitä. Juurisyyanalyysin perusteella tunnistettiin aihealueittain useita keinoja, joiden avulla kustannuspoikkeamia voitaisiin vähentää. Tutkimuksessa havaittiin, että kustannuspoikkeamien syyt ovat moninaisia ja suurimmat poikkeamat johtuvat usein monien eri tekijöiden summasta. Tutkimuksen data-analyysin pohjalta havaittiin, että suurimmat kustannuspoikkeamat keskittyvät teorian pohjalta oletettaviin työvaiheisiin ja kokonaisuuksiin, joihin vaikuttavat ratkaisevasti korjausrakentamisen erityispiirteet. Näistä merkittävin kokonaisuus ovat runkorakenteet, joiden kustannusarviota on hyvin vaikea arvioida oikein puutteellisten lähtötietojen takia.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että kustannuspoikkeamien vähentämiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä koko projektihenkilöstön välillä sekä onnistumista useilla projektinhallinnan osa-alueilla. Rajallisten resurssien ja ajan takia on tärkeää tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa merkittävimmät tehtäväkokonaisuudet ja näiden kustannuksiin vaikuttavat tekijät. Korjausrakentamisen näkökulmasta erityisen tärkeäksi kustannusten arviointiin vaikuttavaksi tekijäksi muodostuu lähtötietojen laatu. Tunnistamalla kustannuspoikkeamat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa näihin pystytään mahdollisesti vaikuttamaan tai minimoimaan niiden haittavaikutukset.
Osana tutkimuksen tuloksia tunnistettiin useita kehitystoimenpiteitä, jotka mahdollistavat kohdeyksikön toiminnan kehittämisen. Kehitystoimenpiteet voidaan kohdistaa tutkimuksessa merkittävimmiksi tunnistettuihin kustannuspoikkeamia aiheuttaviin tekijöihin ja mahdollisia tuloksia voidaan havainnoida ongelmallisiksi havaittujen työvaiheiden tulosten kehittymisen kautta pidemmällä tähtäimellä.
Haastavien korjaushankkeiden urakkamuodot ovat yhä useammin yhteistoiminnallisia, jolloin rakennushankkeiden tilaajia kiinnostaa yhä kasvavassa määrin kustannusarvioiden luotettavuus. Tutkimuksen tuloksista tunnistettiin jatkotutkimusaiheita, joiden lisätutkimisen avulla kustannusarvioiden luotettavuutta voitaisiin jatkossa parantaa.
Tutkimus jakautui teoreettiseen ja empiiriseen osioon. Teoreettisessa kirjallisuuskatsauksessa tutustuttiin laajasti projektiliiketoiminnan, kustannusten hallinnan ja korjausrakentamisen aihealueisiin ja tämä loi pohjan empiirisen osion haastattelututkimukselle. Haastattelututkimuksen tutkimusmetodina käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluita, joiden avulla pystyttiin hyödyntämään kohdeyksikön eri osa-alueiden asiantuntijoiden osaamista parhaalla mahdollisella tavalla. Haastatteluiden tulokset jäsenneltiin rakennusyrityksen näkökulmasta korjaushankkeen eri vaiheiden mukaiseen järjestykseen. Osana empiiristä osiota analysoitiin myös kohdeyksikön 65:n aikaisemman projektin litterakohtaisia kustannustietoja kustannuspoikkeamien havainnoinnin näkökulmasta.
Osana tutkimusta teorian ja haastatteluiden pohjalta laadittiin juurisyyanalyysi, jonka avulla pyrittiin hahmottamaan korjaushankkeiden kustannusten hallinnan haasteita ja tunnistamaan kustannuspoikkeamien välttämiseksi tarvittavia tekijöitä. Juurisyyanalyysin perusteella tunnistettiin aihealueittain useita keinoja, joiden avulla kustannuspoikkeamia voitaisiin vähentää. Tutkimuksessa havaittiin, että kustannuspoikkeamien syyt ovat moninaisia ja suurimmat poikkeamat johtuvat usein monien eri tekijöiden summasta. Tutkimuksen data-analyysin pohjalta havaittiin, että suurimmat kustannuspoikkeamat keskittyvät teorian pohjalta oletettaviin työvaiheisiin ja kokonaisuuksiin, joihin vaikuttavat ratkaisevasti korjausrakentamisen erityispiirteet. Näistä merkittävin kokonaisuus ovat runkorakenteet, joiden kustannusarviota on hyvin vaikea arvioida oikein puutteellisten lähtötietojen takia.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että kustannuspoikkeamien vähentämiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä koko projektihenkilöstön välillä sekä onnistumista useilla projektinhallinnan osa-alueilla. Rajallisten resurssien ja ajan takia on tärkeää tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa merkittävimmät tehtäväkokonaisuudet ja näiden kustannuksiin vaikuttavat tekijät. Korjausrakentamisen näkökulmasta erityisen tärkeäksi kustannusten arviointiin vaikuttavaksi tekijäksi muodostuu lähtötietojen laatu. Tunnistamalla kustannuspoikkeamat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa näihin pystytään mahdollisesti vaikuttamaan tai minimoimaan niiden haittavaikutukset.
Osana tutkimuksen tuloksia tunnistettiin useita kehitystoimenpiteitä, jotka mahdollistavat kohdeyksikön toiminnan kehittämisen. Kehitystoimenpiteet voidaan kohdistaa tutkimuksessa merkittävimmiksi tunnistettuihin kustannuspoikkeamia aiheuttaviin tekijöihin ja mahdollisia tuloksia voidaan havainnoida ongelmallisiksi havaittujen työvaiheiden tulosten kehittymisen kautta pidemmällä tähtäimellä.
Haastavien korjaushankkeiden urakkamuodot ovat yhä useammin yhteistoiminnallisia, jolloin rakennushankkeiden tilaajia kiinnostaa yhä kasvavassa määrin kustannusarvioiden luotettavuus. Tutkimuksen tuloksista tunnistettiin jatkotutkimusaiheita, joiden lisätutkimisen avulla kustannusarvioiden luotettavuutta voitaisiin jatkossa parantaa.