Suomen kansa kuviteltuna yhteisönä : Kansakuntaa käsittelevät aiheet Reinhold von Beckerin kirjoituksissa Turun Wiikko-Sanomissa vuosina 1820–1822

Abstract

Vuonna 1809 Suomen alueet liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Osana Venäjää Suomesta muodostui oma yksikkönsä ja uudenlainen ajatus Suomen kansasta sekä suomalainen varhainen nationalismi heräsivät. Nationalistisessa ajattelussa keskeisessä osassa on kansakunnan käsite. Benedict Anderson on tutkinut kansakuntaa kuviteltuna yhteisönä, ja hänen tulkintansa mukaan käsitys kansakunnasta on muovautunut sanomalehdistön kautta. Tutkin teemoittelevan sisällonanalyysin avulla nationalismiin ja kansakuntaan liittyvien aiheiden esiintymistä Reinhold von Beckerin kirjoituksissa Turun Wiikko-Sanomissa vuosina 1820–1822. Tarkastelen myös lähilukua hyödyntäen, minkälainen kuviteltu yhteisö Suomen kansa oli Reinhold von Beckerin mielessä, ja miten hän pyrki rakentamaan kansallista yhteenkuuluvuuden tunnetta tekstiensä kautta. Tiedostan tutkimuksessa Andersonin kuviteltujen yhteisöjen teorian taustalla vaikuttaneen massalehdistön ja suomalaisen varhaisen sanomalehdistön väliset erot. Aineistona käytän Turun Wiikko-Sanomien vuosien 1820–1822 numeroita, jotka ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen kautta.

Lähteiden analysoinnin myötä löysin Turun Wiikko-Sanomien vuosien 1820–1822 kirjoituksista toistuvia teemoja, jotka käsittelivät Suomen kieltä ja kansaa, historiaa ja maantiedettä sekä suomalaisten heimokansoja. Kokonaisuudesta muodostui kansakunnan rakentumisen kannalta kattava lukemisto, jossa luotiin suomalaisille kansallista historiaa ja paikannettiin Suomen suuriruhtinaskunta ja sen asukkaat osaksi Euroopan karttaa. Heimokansoista kertominen toi esiin suomalaisten sukujuuret ja loi laajempaa yhteenkuuluvuutta muiden kansojen joukossa. Suomen kansa Reinhold von Beckerin kuviteltuna yhteisönä määrittyi kirjoitusten perusteella talonpoikaiseksi. Hän vaikutti arvostaneen suomalaisia ja kantaneen myös huolta heidän sivistyksestään. Von Becker asetti suomalaisuudelle kriteerejä, joista keskeiseksi nousi oikeanlaisen suomen kielen taitaminen.