Arvot osana itsensä johtamista varhaiskasvatuksen johtajuudessa
Sjöblom, Sara (2021)
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-12-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202111178474
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202111178474
Tiivistelmä
Tässä kasvatustieteen pro gradu -tutkielmassa perehdytään itsensä johtamiseen eräänä johtamistutkimuksen osa-alueena. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää varhaiskasvatuksen johtajien hyödyntämiä itsensä johtamisen strategioita sekä heidän edustamiaan arvoja osana itsensä johtamista. Tutkimus koostuu kolmesta eri asiakokonaisuudesta, joista ensimmäinen on tutkimuksen teoreettinen viitekehys. Tutkimuksen teoriaosuus käsittelee aluksi varhaiskasvatuksen johtajuutta tämän tutkimuksen kontekstina. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään lisäksi arvojen merkitystä itsensä johtamisessa. Arvoja tarkastellaan erityisesti suhteessa tietoisuuteen omasta käyttäytymisestä sekä tutustutaan kolmeen eri arvoteoriaan. Teoreettisen osuuden lopuksi tutustutaan arvojen ja johtamisen väliseen yhteyteen.
Toinen tutkimuksen asiakokonaisuus on tutkimuksen menetelmäosio. Tutkimuksessa on käytetty tutkimus-menetelmänä laadullista tutkimusta ja sisällönanalyysiä. Aineiston analyysi on tehty teorialähtöistä analyysi-menetelmää hyödyntäen. Pro gradu -tutkielman lopussa on raportoitu tutkimustulokset kolmantena asiakokonaisuutena. Tutkimuksen analyysin perusteella voidaan todeta, että varhaiskasvatuksen johtajat hyödyntävät kolmea itsensä johtamisen strategiaa johtamistyössään monipuolisesti. Varhaiskasvatuksen johtajien edustamat arvot perustuvat tutkimuksen perusteella pitkälti Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) mainitsemiin arvoihin. Tutkimuksesta kävi ilmi, että arvojen voidaan tulkita toimivan sekä Hodgkinsonin (1978) että Schwartzin (1992) arvoteorioiden mukaisesti eräänlaisina varhaiskasvatuksen johtajuuden yhteisen hyvän, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden tavoitteina. Tutkimustuloksissa korostui lisäksi arvojen suuri merkitys kasvatusyhteisön johtamisessa. Erityisesti arvojen merkitys työtä ohjaavana osatekijänä korostui tutkimuksessa eräänä arvojen ja johtajuuden keskinäisenä yhteytenä.
Tutkimuksen merkitys varhaiskasvatuksen tutkimuksessa on mahdollista perustella itsensä johtamisen hyötyjen avulla. Itsensä johtamisen eräänä tavoitteena on teoreettisessa viitekehyksessä mainittu Bransonin (2005) mallin mukainen tietoisuuden laajeneminen suhteessa omaan toimintaan, mikä käsittää myös yksilön tietoisuuden edustamistaan arvoista.
Toinen tutkimuksen asiakokonaisuus on tutkimuksen menetelmäosio. Tutkimuksessa on käytetty tutkimus-menetelmänä laadullista tutkimusta ja sisällönanalyysiä. Aineiston analyysi on tehty teorialähtöistä analyysi-menetelmää hyödyntäen. Pro gradu -tutkielman lopussa on raportoitu tutkimustulokset kolmantena asiakokonaisuutena. Tutkimuksen analyysin perusteella voidaan todeta, että varhaiskasvatuksen johtajat hyödyntävät kolmea itsensä johtamisen strategiaa johtamistyössään monipuolisesti. Varhaiskasvatuksen johtajien edustamat arvot perustuvat tutkimuksen perusteella pitkälti Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) mainitsemiin arvoihin. Tutkimuksesta kävi ilmi, että arvojen voidaan tulkita toimivan sekä Hodgkinsonin (1978) että Schwartzin (1992) arvoteorioiden mukaisesti eräänlaisina varhaiskasvatuksen johtajuuden yhteisen hyvän, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden tavoitteina. Tutkimustuloksissa korostui lisäksi arvojen suuri merkitys kasvatusyhteisön johtamisessa. Erityisesti arvojen merkitys työtä ohjaavana osatekijänä korostui tutkimuksessa eräänä arvojen ja johtajuuden keskinäisenä yhteytenä.
Tutkimuksen merkitys varhaiskasvatuksen tutkimuksessa on mahdollista perustella itsensä johtamisen hyötyjen avulla. Itsensä johtamisen eräänä tavoitteena on teoreettisessa viitekehyksessä mainittu Bransonin (2005) mallin mukainen tietoisuuden laajeneminen suhteessa omaan toimintaan, mikä käsittää myös yksilön tietoisuuden edustamistaan arvoista.