Asukaslähtöinen yhteishanke perustajaurakoinnissa
Kilpua, Janne (2021)
Kilpua, Janne
2021
Rakennustekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-11-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202111138387
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202111138387
Tiivistelmä
Tänä päivänä edelleen perustajaurakoimalla toteutettavissa hankkeissa asukkaat pääsevät mukaan hankkeeseen, kun noin 90-95 % rakentamiseen liittyvistä asioista on jo päätetty. Vaikkakin hankkeissa on vielä joitakin päätöksiä tekemättä, asukkaat eivät osallistu niiden päättämiseen. Asukkaat ovat suunniteltavan tai rakennettavan rakennuksen loppukäyttäjiä, ketkä vastaavat rakennuksen käyttö- ja elinkaarikustannuksista. Asukkaat tulevat myös asumaan kyseisessä kohteessa mahdollisesti vuosia tai vuosikymmeniä, silti he eivät osallistu päätöksentekoon. Tällä hetkellä ryhmärakennuttaminen on ainoita rakennuttamismalleja, jossa asukkaat pääsevät vaikuttamaan suunniteltavaan rakennukseen.
Tutkimusongelmana oli selvittää, voitaisiinko ryhmärakennuttamisen hyviä ominaisuuksia, kuten asukaslähtöisyyttä ja yhteistyötä hyödyntää perustajaurakoinnissa. Jos näitä ominaisuuksia voitaisiin hyödyntää perustajaurakoinnissa, millainen tämä uusi yhteistyöhön perustuva asukaslähtöinen rakennuttamismalli olisi. Tutkimuksessa perehdyttiin ryhmärakennuttamiseen, sen hyviin ominaisuuksiin sekä haasteisiin. Tutkimus tarkasteli perustaurakointia asukkaan näkökulmasta. Tarkoitus tutkimuksella oli lisätä asukaslähtöisyyttä ja yhteistyötä asukkaiden kanssa perustajaurakoinnissa. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää uusi asukaslähtöinen perustajaurakoinnin rakennuttamismalli, jossa hanke toteutettaisiin yhteistyössä asukkaiden kanssa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, ilmeneekö ryhmärakennuttamisessa muita hyviä ominaisuuksia, joita voitaisiin hyödyntää perustajaurakoinnissa.
Tutkimuksen tutkimusote oli konstruktiivinen, jossa tutkimus etsi ratkaisua tutkimusongelmaan, kehitti ratkaisun ja testasi sen. Tutkimus pohjautui sekä kirjallisuus- että empiiriseen tutkimukseen. Kirjallinen taustatieto kerättiin alan kirjallisuudesta, pääosin kotimaisesta kirjallisuudesta ja tutkimuksista. Empiirinen osuus toteutettiin haastatteluilla sekä työpajalla. Haastatteluja tehtiin kohdeyrityksen johtajille sekä projektipälliköille. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea rahoituslaitosta, jotka ovat myöntäneet perustajaurakoimalla toteutetuille hankkeille yhtiölainoja. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin ryhmärakennuttamisen ammattilaisia.
Tutkimuksessa havaittiin kirjallisuusselvityksen sekä empiirisen tutkimuksen pohjalta, että ryhmärakennuttamisen parhaat ominaisuudet olivat asukaslähtöisyys, yhteistyö & osallistuminen sekä yhteisöllisyys. Tutkimus totesi, että edellä mainittuja parhaita ominaisuuksia voitiin hyödyntää perustajaurakoinnissa. Tutkimus rakensi perustajurakointiin uuden konseptin, asukaslähtöisen yhteishankkeen. Asukaslähtöinen yhteishanke perustajaurakoinnissa hyödynsi ryhmärakennuttamisen parhaita ominaisuuksia, jolla saatiin samalla käännettyä tutkimuksessa tunnistetut perustajaurakoinnin heikkoudet asukkaan näkökulmasta vahvuuksiksi. Tutkimuksessa luotu asukaslähtöinen yhteishanke testattiin työpajassa tutkimuksen tilaajan kanssa. Testauksen johtopäätöksenä todettiin, että uutta konseptia tulee lähteä testaamaan todellisessa hankkeessa.
Tutkimus antoi uusia näkökulmia perustajaurakointiin ja kannusti rakennusliikkeitä ottamaan asukkaita mukaan hankkeisiin aiemmassa vaiheessa sekä tekemään yhteistyötä heidän kanssaan. Tämän tutkimuksen tulokset motivoivat rakennusliikkeitä pilotoimaan uutta perustajaurakoinnin konseptia ja ottamaan sen uudeksi tavaksi toteuttaa hankkeita. Tutkimuksessa rakennettua uutta konseptia tulee pilotoida oikeissa hankkeissa ja konseptia tulee kehittää edelleen.
Tutkimusongelmana oli selvittää, voitaisiinko ryhmärakennuttamisen hyviä ominaisuuksia, kuten asukaslähtöisyyttä ja yhteistyötä hyödyntää perustajaurakoinnissa. Jos näitä ominaisuuksia voitaisiin hyödyntää perustajaurakoinnissa, millainen tämä uusi yhteistyöhön perustuva asukaslähtöinen rakennuttamismalli olisi. Tutkimuksessa perehdyttiin ryhmärakennuttamiseen, sen hyviin ominaisuuksiin sekä haasteisiin. Tutkimus tarkasteli perustaurakointia asukkaan näkökulmasta. Tarkoitus tutkimuksella oli lisätä asukaslähtöisyyttä ja yhteistyötä asukkaiden kanssa perustajaurakoinnissa. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää uusi asukaslähtöinen perustajaurakoinnin rakennuttamismalli, jossa hanke toteutettaisiin yhteistyössä asukkaiden kanssa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, ilmeneekö ryhmärakennuttamisessa muita hyviä ominaisuuksia, joita voitaisiin hyödyntää perustajaurakoinnissa.
Tutkimuksen tutkimusote oli konstruktiivinen, jossa tutkimus etsi ratkaisua tutkimusongelmaan, kehitti ratkaisun ja testasi sen. Tutkimus pohjautui sekä kirjallisuus- että empiiriseen tutkimukseen. Kirjallinen taustatieto kerättiin alan kirjallisuudesta, pääosin kotimaisesta kirjallisuudesta ja tutkimuksista. Empiirinen osuus toteutettiin haastatteluilla sekä työpajalla. Haastatteluja tehtiin kohdeyrityksen johtajille sekä projektipälliköille. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea rahoituslaitosta, jotka ovat myöntäneet perustajaurakoimalla toteutetuille hankkeille yhtiölainoja. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin ryhmärakennuttamisen ammattilaisia.
Tutkimuksessa havaittiin kirjallisuusselvityksen sekä empiirisen tutkimuksen pohjalta, että ryhmärakennuttamisen parhaat ominaisuudet olivat asukaslähtöisyys, yhteistyö & osallistuminen sekä yhteisöllisyys. Tutkimus totesi, että edellä mainittuja parhaita ominaisuuksia voitiin hyödyntää perustajaurakoinnissa. Tutkimus rakensi perustajurakointiin uuden konseptin, asukaslähtöisen yhteishankkeen. Asukaslähtöinen yhteishanke perustajaurakoinnissa hyödynsi ryhmärakennuttamisen parhaita ominaisuuksia, jolla saatiin samalla käännettyä tutkimuksessa tunnistetut perustajaurakoinnin heikkoudet asukkaan näkökulmasta vahvuuksiksi. Tutkimuksessa luotu asukaslähtöinen yhteishanke testattiin työpajassa tutkimuksen tilaajan kanssa. Testauksen johtopäätöksenä todettiin, että uutta konseptia tulee lähteä testaamaan todellisessa hankkeessa.
Tutkimus antoi uusia näkökulmia perustajaurakointiin ja kannusti rakennusliikkeitä ottamaan asukkaita mukaan hankkeisiin aiemmassa vaiheessa sekä tekemään yhteistyötä heidän kanssaan. Tämän tutkimuksen tulokset motivoivat rakennusliikkeitä pilotoimaan uutta perustajaurakoinnin konseptia ja ottamaan sen uudeksi tavaksi toteuttaa hankkeita. Tutkimuksessa rakennettua uutta konseptia tulee pilotoida oikeissa hankkeissa ja konseptia tulee kehittää edelleen.