Kaksikielisen erikoisalan sanaston toimittajan työnkuva ja kompetenssit : Tapaustutkimus suomalais-venäläisen tullisanaston toimittamisesta
Kursu, Eva (2021)
2021
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-11-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202111098313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202111098313
Tiivistelmä
Käännösmarkkinoilla ei ole harvinaista, että toimeksiantona on toimittaa tai editoida jonkun toisen tekemä keskeneräinen työ, eräänlainen ”raakamateriaali”. Käännösten lisäksi tämä pätee myös leksikografisiin ja terminologisiin tuotteisiin, kuten kaksikielisiin erikoisalan sanastoihin, koska usein niitä eivät laadi ammattileksikografit tai -terminologit, vaan esimerkiksi kyseessä olevan erikoisalan asiantuntijat tai vaikkapa yrityksen tai laitoksen henkilöstö. Ilmiön taustalla lienevät muun muassa resurssien säästöpyrkimykset. Tässä tilanteessa nousee kysymys, mitä kaksikielisen erikoisalan sanaston toimittaminen pitää sisällään ja mitä kompetensseja sen suorittamiseen tarvitaan, toisin sanoen, kenet tehtävään kannattaa palkata tai kannattaako toimeksiantoa ottaa vastaan.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää tapaustutkimuksen kautta, mitkä ovat kaksikielisen erikoisalan sanaston toimittajan kompetenssit. Tutkimuksen taustalla on Suomen tullille suorittamani toimeksianto, jossa toimitin tullin henkilökunnan laatiman, keskeneräisen suomalais-venäläisen tullisanaston asiasisällöltään valmiiksi kirjalliseksi tuotteeksi, eräänlaiseksi prototyypiksi, jonka lopulliset muotoilu- ja julkaisukysymykset jäivät asiakkaalle. Tutkimuksen aineistona käytän siis keskeneräistä tullisanastoa, toimitettua sanastoa, asiakkaalle suorittamaani kyselyä sekä toimitusprosessin aikana pitämääni toimittajan päiväkirjaa, jossa puntaroin eri kompetenssien esiintyvyyttä, tarvetta ja merkitystä sekä keskinäistä suhdetta.
Tutkielma on bottom up -tutkimus, jossa tutkimusaineisto ja sen esikäsittely ovat vaikuttaneet teoriaosuuden muodostumiseen. Teoriaosuudessa on laadittu lista hypoteettisista kompetensseista, joita kaksikielisen erikoisalan sanaston toimittaja tarvitsee. Tutkimustuloksista nähdään, pitääkö hypoteesi paikkansa ja onko kompetenssilista tyhjentävä. Kompetenssiperustana on EMT 2017 -viitekehyksen mukaiset kääntäjän kompetenssit, joiden lisäksi erityisiä tarvittavia kompetensseja ovat leksikografinen, terminologinen ja psykologinen kompetenssi. Viimeksi mainittujen kolmen erityiskompetenssin teoreettinen tausta on V. P. Berkovin Kaksikielisen leksikografian oppikirjassa (Dvuâzyčnaâ leksikografia) vuodelta 2004, Igor Kudashevin vuoden 2007 väitöskirjassa Erikoiskielen sanakirjojen suunnittelu kääntäjien tarpeisiin (Proektirovanie perevodčeskih slovarej special’noj leksiki) sekä suomalaisen terminologian perusteoksia, kuten Sanastotyön käsikirja (1988) ja joukko alan artikkeleita.
Tutkielman analyysiosiossa tarkastellaan toimittajan päiväkirjan havaintoja intro- ja retrospektiivisesti laadullisessa sisältöanalyysissa. Tutkimusta varten on pidetty erillistä toimittajan päiväkirjaa. Tullisanasto on toimitettu ensin MyTerMS-terminhallintaohjelmalla, mistä aineisto on siirretty PDF-tiedostoon, joka on palautettu asiakkaalle. Tullisanastoon on myös laadittu asianmukaiset lisäosat.
Tutkimustulokset tukevat johdannossa ja teoriaosiossa esitettyjä hypoteeseja kaksikielisen erikoisalan sanaston toimittajan kompetensseista: kompetenssilista osoittautuu tyhjentäväksi. Kääntäjän kompetenssit muodostavat välttämättömän perustan, joka ei ole kuitenkaan riittävä, vaan terminologisen ja leksikografisen kompetenssin merkitys on ratkaisevin. Psykologinen kompetenssi vaikuttaa symbioottisesti kaikkeen toimittamisprosessissa ja siihen panostamalla voidaan tukea muita kompetensseja ja paikata niissä ilmenneitä puutteita. Terminologisessa kompetenssissa ilmenneet puutteet ovat erikoisalalla ja viranomaisviestinnässä vakavuusasteeltaan suurempia, kuin leksikografisessa kompetenssissa, vaikka molemmat ovat olennaisia työn kannattavuuden kannalta.
Tutkimus onnistuu vastaamaan tutkimuskysymykseen ja avaa uutta polkua leksikografiseen, terminologiseen sekä kompetenssitutkimukseen toimittamisen tai editoinnin näkökulmasta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää käännösmarkkinoilla tehostamaan rekrytointeja ja säästämään resursseja. Jatkotutkimuksessa voidaan syventyä leksikografian ja terminologian sekä psykologian yhteyksiin.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää tapaustutkimuksen kautta, mitkä ovat kaksikielisen erikoisalan sanaston toimittajan kompetenssit. Tutkimuksen taustalla on Suomen tullille suorittamani toimeksianto, jossa toimitin tullin henkilökunnan laatiman, keskeneräisen suomalais-venäläisen tullisanaston asiasisällöltään valmiiksi kirjalliseksi tuotteeksi, eräänlaiseksi prototyypiksi, jonka lopulliset muotoilu- ja julkaisukysymykset jäivät asiakkaalle. Tutkimuksen aineistona käytän siis keskeneräistä tullisanastoa, toimitettua sanastoa, asiakkaalle suorittamaani kyselyä sekä toimitusprosessin aikana pitämääni toimittajan päiväkirjaa, jossa puntaroin eri kompetenssien esiintyvyyttä, tarvetta ja merkitystä sekä keskinäistä suhdetta.
Tutkielma on bottom up -tutkimus, jossa tutkimusaineisto ja sen esikäsittely ovat vaikuttaneet teoriaosuuden muodostumiseen. Teoriaosuudessa on laadittu lista hypoteettisista kompetensseista, joita kaksikielisen erikoisalan sanaston toimittaja tarvitsee. Tutkimustuloksista nähdään, pitääkö hypoteesi paikkansa ja onko kompetenssilista tyhjentävä. Kompetenssiperustana on EMT 2017 -viitekehyksen mukaiset kääntäjän kompetenssit, joiden lisäksi erityisiä tarvittavia kompetensseja ovat leksikografinen, terminologinen ja psykologinen kompetenssi. Viimeksi mainittujen kolmen erityiskompetenssin teoreettinen tausta on V. P. Berkovin Kaksikielisen leksikografian oppikirjassa (Dvuâzyčnaâ leksikografia) vuodelta 2004, Igor Kudashevin vuoden 2007 väitöskirjassa Erikoiskielen sanakirjojen suunnittelu kääntäjien tarpeisiin (Proektirovanie perevodčeskih slovarej special’noj leksiki) sekä suomalaisen terminologian perusteoksia, kuten Sanastotyön käsikirja (1988) ja joukko alan artikkeleita.
Tutkielman analyysiosiossa tarkastellaan toimittajan päiväkirjan havaintoja intro- ja retrospektiivisesti laadullisessa sisältöanalyysissa. Tutkimusta varten on pidetty erillistä toimittajan päiväkirjaa. Tullisanasto on toimitettu ensin MyTerMS-terminhallintaohjelmalla, mistä aineisto on siirretty PDF-tiedostoon, joka on palautettu asiakkaalle. Tullisanastoon on myös laadittu asianmukaiset lisäosat.
Tutkimustulokset tukevat johdannossa ja teoriaosiossa esitettyjä hypoteeseja kaksikielisen erikoisalan sanaston toimittajan kompetensseista: kompetenssilista osoittautuu tyhjentäväksi. Kääntäjän kompetenssit muodostavat välttämättömän perustan, joka ei ole kuitenkaan riittävä, vaan terminologisen ja leksikografisen kompetenssin merkitys on ratkaisevin. Psykologinen kompetenssi vaikuttaa symbioottisesti kaikkeen toimittamisprosessissa ja siihen panostamalla voidaan tukea muita kompetensseja ja paikata niissä ilmenneitä puutteita. Terminologisessa kompetenssissa ilmenneet puutteet ovat erikoisalalla ja viranomaisviestinnässä vakavuusasteeltaan suurempia, kuin leksikografisessa kompetenssissa, vaikka molemmat ovat olennaisia työn kannattavuuden kannalta.
Tutkimus onnistuu vastaamaan tutkimuskysymykseen ja avaa uutta polkua leksikografiseen, terminologiseen sekä kompetenssitutkimukseen toimittamisen tai editoinnin näkökulmasta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää käännösmarkkinoilla tehostamaan rekrytointeja ja säästämään resursseja. Jatkotutkimuksessa voidaan syventyä leksikografian ja terminologian sekä psykologian yhteyksiin.