”And then thinking why am I- why did that come- why did that come into m- to my head”: A qualitative study of hesitation indicated by self-initiated self-repair in narratives about difficult discussion topics

Abstract

Puhuminen on monimutkainen prosessi, joka vaatii puhujalta samanaikaista työskentelyä puheen suunnittelun, tuottamisen ja arvioimisen muodoissa. Tämä johtaa monesti siihen, että spontaanissa puheessa esiintyy erilaisia monimutkaisuudesta johtuvia piirteitä. Tällaisia piirteitä ovat esimerkiksi epäröinnistä kertovat merkit, jotka ovat keskeisiä tässä tutkielmassa.

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan itsealoitetun oman puheen korjaamista, eli itsealoitettua itsekorjausta. Sitä tutkitaan yksittäisten henkilöiden puheenvuoroissa esiintyvien epäröinnin merkkien kautta ja hankalan tai aran keskustelunaiheen kontekstissa. Epäröintiä ilmentäviä merkkejä tässä tutkimuksessa ovat pitkät tai täytetyt tauot, täytesanat kuten ’like’, ’you know’, ’I mean’, kesken lopetetut ja uudelleen aloitetut sanat, tavujen tai sanojen pidentäminen sekä toistot. Epäröintimerkkeihin ei usein kiinnitetä huomiota tutkimuksessa, sillä ne eivät lisää keskustelun sisällöllistä merkitystä, ja ne voidaan yleensä tulkita vain omassa kontekstissaan. Tässä tutkielmassa niitä kuitenkin tarkastellaan tärkeinä oman puheen itsealoitettuun korjaukseen johtavina tekijöinä.

Epäröinnistä kertovia itsealoitettuja itsekorjauksia tutkitaan kolmessa Death, Sex & Money -podcastin jaksossa. Kyseinen podcast käsittelee sellaisia kysymyksiä, jotka yleensä jätetään arkisen keskustelun ulkopuolelle. Tästä syystä podcastin jaksojen keskustelunaiheet ovat aina vähintään jossain määrin hankalia tai arkoja. Erilaisilla aiheilla voi olla vaikutuksia keskustelun etenemiseen ja yksi mahdollinen ongelmien aiheuttaja on hankalat keskustelunaiheet. Podcast-dataa käsitellään tässä tutkielmassa keskustelunanalyyttisin menetelmin. Niinpä kaikki käytetyt materiaalit on litteroitu ja sen jälkeen analysoitu laadullisesti.

Tutkielman tarkoitus on arvioida epäröinnistä johtuvia itsealoitettuja itsekorjausjaksoja hankalien keskustelunaiheiden ympäristössä tapahtuvissa spontaaneissa puheenvuoroissa. Tutkimuskysymykset, joihin tutkielma pyrkii vastaamaan, ovat seuraavat: Lisääkö hankala keskustelunaihe epäröinnistä kertovia itsealoitettuja itsekorjauksia, ja miten niiden lisääntyminen ilmenee puheessa esiintyvinä epäröintimerkkeinä? Hypoteesina on, että henkilöiden puheessa esiintyvät epäröinnistä johtuvat itsealoitetut itsekorjaukset lisääntyvät, kun keskustelun aihe on hankalampi. Tulokset, jotka tutkimuksessa nousivat esiin, kannattavat hypoteesia. Niiden mukaan itsealoitettujen itsekorjausten määrä nousi kaikissa niissä tarkasteltujen puheenvuorojen kohdissa, joissa keskustelunaihe oli verraten hankala, eli joissa puhuja epäröi enemmän.