A Whole New Ball Game: The growing prevalence of video game-related gambling

Abstract

Viime vuosikymmenten aikana esiin on noussut kaksi rinnakkaista suuntausta, rahapelikäytäntöjen lisääntynyt vapauttaminen sekä pelien kasvanut merkitys viihdemedioina ja kulttuurisina kiinnekohtina. Näistä suuntauksista johtuen video- ja rahapelien välillä tapahtunut nopea lähentyminen ei siis ole yllättävää. Prosessin aikana perinteiset erot ovat yhä enemmän hämärtyneet, luoneet uusia toimintoja sekä vaikuttaneet uudenlaisten sosiaalisten suhteiden ja kulutuskäytäntöjen kehittymiseen.

Digitaaliteknologian mahdollistama pelaamisen ja rahapelien lähentyminen on saanut viime vuosina yhä enemmän huomiota myös akateemisessa yhteisössä, näiden digitaalisten mediatuotteiden nopeasti kasvavien sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten vuoksi. Pelien sisäisiin kohteisiin, yllätyslaatikoihin (eng. loot boxes), on kiinnitetty paljon huomiota, mutta esimerkkejä rahapelien kaltaisesta mekaniikasta pelaajien sitouttamiseksi ja siten taloudellisen kannattavuuden edistämiseksi on olemassa paljon enemmän. Tämän kaltainen kehitys on herättänyt huolta ja nostanut esiin väitteitä ilmiön hyväksikäyttävästä luonteesta, rahapelien ja rahapelimäisten piirteiden normalisoinnista sekä ongelmalliseen kulutukseen kannustamisesta.

Tätä tutkimusta tehtäessä esiin nousi huomattava, video- ja rahapelejä käsittelevän empiirisen tutkimuksen puute. Aiheesta aiemmin julkaistu tutkimus on keskittynyt pääasiassa pelaamisen oikeudellisiin näkökulmiin ja säännöstelyyn liittyviin kysymyksiin. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena onkin siis tutkia videopeleihin liittyvää rahapelaamista (kuten e-urheiluvedonlyöntiä, virtuaalisia arpajaisia ja yllätyslaatikoita) ja sen yhteyttä videopelien pelaamistottumuksiin, virheellisiin uskomuksiin sekä motiiveihin verkkopalveluiden kuluttamisesta. Tämä väitöskirjatyö on jaettu sarjaksi toisiaan täydentäviä näkökulmia, jotka yhdessä tuovat tutkimukseen syvyyttä ja laajuutta.

Tämä väitöskirja muodostaa ensimmäisen empiirisen tutkimuksen, joka keskittyy erillisenä aiheenaan nimenomaan videopeleihin liittyvän rahapelaamisen tarkasteluun. Aiemmin tällä kentällä tehdyt tutkimukset ovat tarkastelleet yksittäisiä käytäntöjä, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa pelattavia kasinopelejä (eng. social casino games, SCG) tai e-urheiluvedonlyöntiä. Erityisesti mainittakoon, että tähän työhön sisällytetyt artikkelit käsittelivät ensimmäisten joukossa yllätyslaatikoiden ja muiden virtuaalisten tuotteiden roolia videopeleihin liittyvän rahapelaamisen mahdollistajina. Aihe on sittemmin saanut merkittävää huomiota paitsi akateemisen yhteisön sisällä, myös sen ulkopuolella. Lisäksi tämä työ muodostaa kuvan videopeleihin liittyvän rahapelaamisen kehityksen avainaikakaudesta, sen aikana tapahtuneista merkittävistä muutoksista sekä aiheen saamasta, lisääntyneestä huomiosta niin videopeliekosysteemin sisä- kuin ulkopuolellakin.

Aikaisempien töiden keskittyessä tutkimaan videopelien pelaajia, e-urheilun seuraajia tai rahapelaajia, tämä työ tunnistaa ensimmäistä kertaa näiden ryhmien leikkauspisteissä olevat henkilöt: ne, jotka erityisesti osallistuvat videopeleihin liittyvään rahapelaamiseen. Erityishuomio tässä työssä on ollut tuoda esiin alaikäisten henkilöiden läsnäolo videopelien ja rahapelien ekosysteemissä. Tämä ryhmä on usein poissa vastaavanlaisista tutkimuksista, vaikka varhaiseen rahapelaamiselle altistumiseen tiedetäänkin liittyvän lisääntyneitä riskejä.

Edellä kuvattuihin aihealueisiin pohjautuen tämä väitöskirjatyö pitää sisällään yhden ensimmäisistä tutkimuksista, joka käsittelee rahapelaamiseen liittyviä uskomuksia rahapelejä harrastavien videopelaajien keskuudessa. Tutkimuksen tulosten perusteella kehitettiin myös ensimmäinen mittari tunnistamaan kyseisiä uskomuksia kyseisessä pelaajien joukossa. Samaan aikaan tutkimuksen tulokset tarjoavat tietoa, jonka avulla voidaan parantaa jo vakiintuneita, rahapelaamiseen liittyviä uskomuksia perinteisissä rahapelaajaryhmissä tarkastelevia mittareita.

Tämän väitöskirjatyön tuottama teoreettinen ja käytännön tieto on auttanut suuresti videopelien pelaamisen ja rahapelikäyttäytymisen välisten suhteiden ymmärtämistä. Se liittyy osaksi tutkimusten sarjaa, jotka osaltaan kyseenalaistavat polkuteorian näkemyksen videopelien pelaamisen suorasta myötävaikutuksesta ongelmallisen rahapelaamisen kehittymiseen. Sen sijaan tämä työ korostaa asiayhteyden, esimerkiksi pelaajayhteisöjen ja mediamuotojen vaikutuksen tärkeyttä. Näiden yhteyksien merkitys rahapelikäyttäytymisen kehittymiselle on pelkkää pelaamista suurempi.

Kaikissa neljässä tähän väitöskirjatyöhön sisältyvässä artikkelissa käytetään kvantitatiivisia menetelmiä ilmiön tarkastelemiseksi ja korkeatasoisen näkemyksen saavuttamiseksi. Kaikki artikkelit ovat ensimmäisten empiiristen tutkimusten joukossa tarkastelemassa videopeleihin liittyvää rahapelaamista ja sen erilaisia ilmenemismuotoja. Tutkimukset luovat perustan, jonka varaan kyseisiä ilmiöitä tarkasteleva jatkotutkimus voi rakentua, ja ne toimivat myös tallenteena toiminnoista ja käytänteistä kentällä tapahtuneen, merkittävän muutoksen aikana.

Recent decades have seen the parallel trends of the growing liberalisation of gambling practices and the increasing significance of games as both entertainment media and cultural reference points. It is, therefore, unsurprising that there has been a rapid convergence between video game play and gambling; it is a process in which traditional distinctions are becoming increasingly blurred, creating not only new activities and driving the development of new social relationships and consumption practices.

The convergence of gaming and gambling facilitated by digital technologies has become the subject of growing academic attention in in recent years, spurred by the rapidly growing social and economic impact of these digital media products. Much attention has been focused on the in-game items known as loot boxes, however, there are many more examples of gambling, and gambling-like mechanics, being used to drive player engagement and, consequently, monetisation. Concerns have been raised about such developments, with commentators arguing that they are inherently exploitative, that they normalise gambling and gambling-like interactions, and that they encourage problematic consumption.

At the time this research was conducted, there existed a significant and notable dearth of empirical work addressing video games and gambling, with what published works there were predominantly focusing on legal and regulatory issues. The aim of this dissertation, therefore, is to investigate the emerging phenomenon of video game-related gambling (such as esports betting, virtual item lotteries, loot boxes, and other emergent practices) and its connection to video gaming habits, maladaptive cognitions, and motivations for consumption of online services. The work is divided into a series of complementary perspectives that, in unison, provide both depth and breadth to the investigation.

This dissertation constitutes the first empirical work dedicated to the study of video game-related gambling as a distinct topic; previously, work in this area had addressed individual activities, for example SCG or esports betting. In particular, the articles included as part of this work were among the first to address the role of loot boxes and other virtual items in facilitating gambling related to video games, an issue which has since gathered significant attention from within academia and beyond. Furthermore, this work provides a record of video game-related gambling at a key period of its development, a time of significant change and increased attention from those both inside and outside of the video game ecosystem.

Whereas prior works had examined populations of video game players, esports fans, or gamblers, this work is the first to identify those who reside at the intersection of these groups: those who participate in video game-related gambling specifically. A particular contribution of this work has been to highlight the presence of under-age individuals in the video game-gambling ecosystem. This is a group who are often absent from such studies, despite the increased risks known to be associated with early exposure to gambling.

Building upon these areas, this dissertation includes one of the first studies of gambling-related cognitions among video gamers who gamble; as a result of this work it developed the first measure for identifying such cognitions in this population. At the same time providing knowledge which can improve established measures used to identify gambling-related cognitions in traditional gambling populations, for example in reference to the ways in which luck and skill are conceptualised.

The knowledge generated by this body of work, both practical and theoretical, has contributed greatly to understanding the relationships between video game play and gambling behaviour. It has added to the growing body of evidence which questions the perspective that playing video games contributes directly to the development of problematic gambling. Instead, it highlights the influence of contextual factors, such as the surrounding consumption cultures associated with particular games or media formats, which are of greater significance to the development of gambling behaviours, rather than simply playing games.

All four articles included in this work employ quantitative methodologies in order to gain high-level insights into the phenomenon; they are among the first empirical investigations of video game-related gambling and its varied manifestations and, as such, provide a foundation upon which further research into specific phenomena can be built, while also serving as a record of activities and behaviours during a period of notable change in the field.