Päätöksenteon tukijärjestelmä energiatehokkuushankkeiden kontekstissa
Arvo, Aki (2021)
Arvo, Aki
2021
Tuotantotalouden DI-ohjelma - Master's Programme in Industrial Engineering and Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-11-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202111038150
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202111038150
Tiivistelmä
Kaupan alalla vallitsevat tiukat energiatehokkuus- ja ilmastotavoitteet ovat luoneet tarpeen tehdä energiankäyttöä sekä ilmastopäästöjä pienentäviä investointeja erityisesti kiinteistöjen teknisiin järjestelmiin. Näiden tiukkojen tavoitteiden lisäksi lakivaatimukset kylmälaitoksissa käytettävien kylmäaineiden vaihtamiseksi ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin vaikuttavat investointitarpeeseen. Energiatehokkuutta voidaan edistää monilla erilaisilla keinoilla ja investointitahdin entisestään kiihtyessä on tärkeää tunnistaa ne keinot, joilla voidaan saavuttaa pienimmät elinkaarikustannukset. Yksi tämän tutkimuksen tärkeimmistä tehtävistä oli huomion siirtäminen investointikustannuksista koko elinkaaren aikana syntyviin kustannuksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa elinkaarilaskentaan tarvittavat tiedot ja luoda edellytykset elinkaarikustannuksilla perusteltujen investointipäätösten tueksi.
Tutkimustavoitteisiin vastaamiseksi suoritettiin tapaustutkimus, jossa selvitettiin erilaisten energiatehokkuutta parantavien järjestelmien toteutustavoista elinkaarikustannuksiltaan edullisin yhdistelmä. Tutkimuksessa tunnistettiin kuitenkin tarve syventyä tarkemmin energiatehokkuusinvestointien päätöksenteossa tarvittaviin tietoihin ja käytettäviin kriteereihin sekä siihen, miten tietotarpeisiin voidaan luotettavasti vastata. Energiatehokkuushankkeiden elinkaarikustannusten arvioinnin edellytyksenä oli tunnistaa merkittävät kustannuksia aiheuttavat komponentit, jotka rajattiin tässä tutkimuksessa koskemaan investointikustannuksia, energian käyttökustannuksia ja päästökompensaatiosta tulevaisuudessa aiheutuvia kustannuksia. Tutkimuksessa kerättiin dataa osallistuvan havainnoinin keinoin, eli toimimalla osana tarkasteltavaa organisaatiota, missä oleellisena osana olivat strukturoimattomat haastattelut. Nämä haastattelut käytiin pääasiassa tarkastelun kohteena olevassa organisaatiossa tai sen sidosryhmissä työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Havainnoista ja haastatteluista kerättyä aineistoa on analysoitu iteratiivisesti niin, että uudet tiedot ovat tarkentaneet aiemmin muodostettua tilannekuvaa.
Tutkimuksen tuloksena muodostettiin kolmivaiheinen, oppiva päätöksenteon tukijärjestelmä, joka sisältää laskentaohjelman energiankulutuksen ja elinkaarikustannusten selvittämiseen sekä toimintamalleja ja kehitysehdotuksia paremman päätöksenteon tukemiseen. Ensimmäisessä vaiheessa tunnistettiin teknisten järjestelmien nykytilanne ja allokoitiin päämittarien energiankulutus eri järjestelmille. Toisessa vaiheessa vertailtavista järjestelmistä selvitettiin investointikustannukset ja energiankulutukset, joiden perusteella laskettiin elinkaaren aikana syntyvät kokonaiskustannukset. Näitä verrattiin eri vaihtoehtojen välillä sekä lisäksi verrattuna lähtötilanteeseen. Kolmannessa vaiheessa seurattiin tehtyjen elinkaarilaskelmien onnistumista ja kehitettiin laskentaa seurannan avulla opittujen huomioiden perusteella. Päätöksenteon tukijärjestelmän avulla toteutettiin tutkimuksen lähtökohtana ollut tapaustutkimus, jonka tuloksena muodostettiin yhteen supermarkettiin elinkaarikustannuksiltaan edullisin järjestelmäkokonaisuus. Laskennan onnistuminen voidaan kuitenkin todentaa vasta tulevaisuudessa, kun hanke valmistuu.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luotettavan päätöksentekoa tukevan elinkaarilaskennan tekeminen edellyttää laajasti yhteistyötä eri sidosryhmien välillä sekä toimivia ja ajantasaisia tietojärjestelmiä. Suurimmat haasteet päätöksenteon tukijärjestelmän implementointiin liittyvät datalähteinä toimivien henkilöiden motivointiin, jotka eivät välttämättä itse kyseisestä datasta tuotettavaa tietoa käytä. Haasteelliseksi on tunnistettu myös tietojärjestelmien ylläpitoon ja datan keräämiseen liittyvät vastuut, joita ei ole mahdollista yksilöidä kaikissa tapauksissa. Tämä tutkimus antaa panoksensa energiatehokkuushankkeisiin liittyvän laajan toimintakentän hahmottamiseen sekä mahdollistaa energiatehokkuuden parantamisen tulevaisuudessa tiedolla johtamisen keinoin.
Tutkimustavoitteisiin vastaamiseksi suoritettiin tapaustutkimus, jossa selvitettiin erilaisten energiatehokkuutta parantavien järjestelmien toteutustavoista elinkaarikustannuksiltaan edullisin yhdistelmä. Tutkimuksessa tunnistettiin kuitenkin tarve syventyä tarkemmin energiatehokkuusinvestointien päätöksenteossa tarvittaviin tietoihin ja käytettäviin kriteereihin sekä siihen, miten tietotarpeisiin voidaan luotettavasti vastata. Energiatehokkuushankkeiden elinkaarikustannusten arvioinnin edellytyksenä oli tunnistaa merkittävät kustannuksia aiheuttavat komponentit, jotka rajattiin tässä tutkimuksessa koskemaan investointikustannuksia, energian käyttökustannuksia ja päästökompensaatiosta tulevaisuudessa aiheutuvia kustannuksia. Tutkimuksessa kerättiin dataa osallistuvan havainnoinin keinoin, eli toimimalla osana tarkasteltavaa organisaatiota, missä oleellisena osana olivat strukturoimattomat haastattelut. Nämä haastattelut käytiin pääasiassa tarkastelun kohteena olevassa organisaatiossa tai sen sidosryhmissä työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Havainnoista ja haastatteluista kerättyä aineistoa on analysoitu iteratiivisesti niin, että uudet tiedot ovat tarkentaneet aiemmin muodostettua tilannekuvaa.
Tutkimuksen tuloksena muodostettiin kolmivaiheinen, oppiva päätöksenteon tukijärjestelmä, joka sisältää laskentaohjelman energiankulutuksen ja elinkaarikustannusten selvittämiseen sekä toimintamalleja ja kehitysehdotuksia paremman päätöksenteon tukemiseen. Ensimmäisessä vaiheessa tunnistettiin teknisten järjestelmien nykytilanne ja allokoitiin päämittarien energiankulutus eri järjestelmille. Toisessa vaiheessa vertailtavista järjestelmistä selvitettiin investointikustannukset ja energiankulutukset, joiden perusteella laskettiin elinkaaren aikana syntyvät kokonaiskustannukset. Näitä verrattiin eri vaihtoehtojen välillä sekä lisäksi verrattuna lähtötilanteeseen. Kolmannessa vaiheessa seurattiin tehtyjen elinkaarilaskelmien onnistumista ja kehitettiin laskentaa seurannan avulla opittujen huomioiden perusteella. Päätöksenteon tukijärjestelmän avulla toteutettiin tutkimuksen lähtökohtana ollut tapaustutkimus, jonka tuloksena muodostettiin yhteen supermarkettiin elinkaarikustannuksiltaan edullisin järjestelmäkokonaisuus. Laskennan onnistuminen voidaan kuitenkin todentaa vasta tulevaisuudessa, kun hanke valmistuu.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luotettavan päätöksentekoa tukevan elinkaarilaskennan tekeminen edellyttää laajasti yhteistyötä eri sidosryhmien välillä sekä toimivia ja ajantasaisia tietojärjestelmiä. Suurimmat haasteet päätöksenteon tukijärjestelmän implementointiin liittyvät datalähteinä toimivien henkilöiden motivointiin, jotka eivät välttämättä itse kyseisestä datasta tuotettavaa tietoa käytä. Haasteelliseksi on tunnistettu myös tietojärjestelmien ylläpitoon ja datan keräämiseen liittyvät vastuut, joita ei ole mahdollista yksilöidä kaikissa tapauksissa. Tämä tutkimus antaa panoksensa energiatehokkuushankkeisiin liittyvän laajan toimintakentän hahmottamiseen sekä mahdollistaa energiatehokkuuden parantamisen tulevaisuudessa tiedolla johtamisen keinoin.