Etätyöskentely kerrostalokaksiossa: Tarkastelussa asuntojen muuntojoustavuus ja etätyötilojen suunnittelun ohjeistukset

Abstract

Etätyöskentelystä on erityisesti vuonna 2020 ollut paljon keskustelua, koska pandemian vuoksi suuri osa julkisista tiloista suljettiin väliaikaisesti ja moni siirtyi työskentelemään kotiin. Mediassa on ollut pohdintaa siitä, onko etätyö tullut jäädäkseen ja miten se vaikuttaa esimerkiksi työterveyteen. Tilanne on aiheuttanut myös huolta eriarvoisuudesta, koska erillisen työhuoneen puuttuessa työskentelylle ei kaikilla ollut sopivaa tilaa. Tästä syystä on kiinnostavaa selvittää, miten etätyöskentely onnistuu pienemmissä asunnoissa ja voidaanko olosuhteita parantaa tilallisilla muutoksilla. Samalla saadaan kuvaa siitä millaiset asunnon ominaisuudet tukevat tilan monikäyttöisyyttä ja muunneltavuutta. Toinen työn tavoite liittyy etätyötilojen suunnitteluohjeistuksiin. Työssä verrataan etätyöskentelystä tehtyjä tutkimuksia ja muita kirjoituksia rakennustiedon sekä BRE:n (Building Research Establishment) julkaisemiin ohjeistuksiin etätyötilojen suunnittelusta. Työssä hyödynnetään Tampereen yliopiston tekemän ja YH Kotien rahoittaman kyselytutkimuksen vastausaineistoa sekä tutkimukseen liittyvien asuntojen pohjapiirroksia. Vastaukset yhdessä kirjallisuuden ja ohjeistusten kanssa antavat kuvaa siitä, millaisia ongelmia kodin ja työskentelyn yhdistämisestä mahdollisesti seuraa ja millaisia tarpeita etätyöntekijöillä tiloihin liittyen on. Näitä tietoja hyödyntämällä tutkitaan etätyöskentelyolosuhteita erilaisten asuntokuntien näkökulmasta viidessä esimerkkiasunnossa. Asunnot olivat YH Kotien kohteissa olevia kaksioita, joissa etätyöolosuhteita analysoidaan ensin ilman tilallisia muutoksia, jonka jälkeen olosuhteita parannetaan mahdollisuuksien mukaan tiloja muokkaamalla. Tulosten perusteella työskentelyolosuhteet olivat paremmat sellaisissa asunnoissa, joiden ominaisuudet edesauttoivat monikäyttöisyyttä ja muunneltavuutta. Tässä työssä esitetään viisi hyvän työympäristön ominaisuutta, joita käytetään lähtökohtina etätyötilojen suunnittelussa. Niin kyselyn vastauksista kuin analyysin tuloksistakin voidaan päätellä, että erityisesti ratkaisua työn ja vapaa-ajan erottamiseksi sekä rauhallisempien olosuhteiden luomiseksi kaivataan. Yleisesti tulosten perusteella etätyöpisteen tilavarauksen tekeminen asuntoon vaatii lisää ohjeistuksia ja ymmärrystä siitä, millainen työympäristö koti on.

Especially in 2020, there has been a lot of discussion about teleworking, and due to the COVID-19 pandemic, many public spaces were temporarily closed. Many started to work from home. Questions have risen in the media about whether the teleworking has come to stay and how it affects, for example, the wellbeing of the teleworkers. The situation has also caused concern about inequality because not everyone has a proper space for working at home. For this reason, it is interesting to find out is teleworking successful in smaller homes and can the circumstances be improved with structural changes. Whilst at the same time, it is possible to find out what properties of the apartment support multifunctionality and modification of the space. Another objective of the work is related to the design guidelines for teleworking spaces. This work compares research done about teleworking and other literature from the subject to instructions published by Rakennustieto Oy as well as BRE (Building Research Establishment) for the design of teleworking facilities. This work uses the research material made by the University of Tampere and funded by YH Kodit. This research material is a combination of survey material and the floor plans of the apartments related to that research. Results of the survey combined with literary, and guidelines formed a better picture of what kind of problems may arise from combining home and work, and what needs the teleworkers may have concerning their teleworking environments. By utilizing this information, the teleworking conditions are studied from the point of view of four different kind of households which in this work are called scenarios. The case-apartments were two-bedroom-apartments by YH Kodit. Teleworking conditions were first analyzed without spacious changes, after which circumstances were improved as far as possible by suggestion of structural changes. In the results it was found that working conditions were better in apartments which features contribute flexibility. This work presents five features of good working environment, that is taken into consideration while designing teleworking facilities. The results of the survey and analysis shows that there is a need for creating more tranquil work environments at home and tools for differentiating work and free time. This study presents solutions for improving these attributes. Generally, findings state that designing teleworking space in apartments requires more guidance and understanding about what kind of a work environment home is.