Kilpailukieltosopimuksiin liittyvät riskit: Työnantajan ja työntekijän näkökulmat

Abstract

Työnantajan ja työntekijän väliseen työsuhteeseen liittyy lojaliteettivelvollisuus, joka muun muassa estää työntekijää kilpailemasta työnantajansa kanssa. Lojaliteettivelvollisuus lakkaa sillä hetkellä, kun työsuhde päättyy. Erityisen painavista syistä johtuen lojaliteettivelvollisuus olla kilpailematta työnantajan kanssa voi jatkua vielä työsuhteen jälkeenkin, jos työnantaja ja työntekijä ovat solmineet keskenään kilpailukieltosopimuksen, josta säädetään TSL:n 3:5 §:ssä. Kilpailukieltosopimuksiin liittyy intressiristiriita työnantajan ja työntekijän välillä; toisaalta työnantajat haluavat suojella liikesalaisuuksiaan ja toisaalta työntekijöille pitäisi taata perustuslaillinen oikeus hankkia toimeentulo valitsemallaan työllä.

Ristiriitaisen ja hieman jopa epätasa-arvoisen aseman johdosta kilpailukieltosopimukset ovat aiheena hedelmällinen alusta tutkimukselle. Tämän pro gradu -tutkielman lainopillisena tavoitteena on pohtia, mitä riskejä kilpailukieltosopimuksiin liittyy työnantajan ja työntekijän näkökulmasta. Mahdollisia riskejä tarkastellaan sopimuksen voimassaolon, sisällön ja tulkinnan sekä pätevyyden kautta. Tutkielmassa otetaan huomioon myös kilpailukieltosopimuksia koskeva uusi lakiehdotus, jonka tavoitteena on vaikuttaa lainvastaisesti tehtyjen kilpailukieltosopimusten määrään alentavasti.

Kun työnantaja ja työntekijä solmivat kilpailukieltosopimuksen, jää työntekijälle kannettavaksi suurin osa sopimusvastuista sekä sopimukseen liittyvistä riskeistä. Kyseiset riskit painottuvat eritoten sopimuksen sisältöön ja sen tulkintaan. Luonnollisesti keskeisin riski työntekijöiden näkökulmasta on se, että heidän tulee pidättäytyä oman alan tehtävistä kilpailukieltosopimuksessa sovitun rajoitusajan verran. Tällä on negatiivisia vaikutuksia muun muassa työntekijän tulotasoon, ammattipätevyyteen ja urakehitykseen. Riskiä työntekijöille aiheuttaa myös tietämättömyys kilpailukieltosopimuksia koskevasta sääntelystä. Työnantajan kannalta suurimmillaan riski on silloin, kun kilpailukieltosopimus jätetään solmimatta työntekijän kanssa. Työnantajien kannalta riskejä syntyy myös toisten työnantajien tekemistä kilpailukieltosopimuksista, sillä sopimukset estävät osaavien työntekijöiden liikkumista työpaikasta toiseen joustavalla tavalla. Epävarmuutta voi synnyttää myös se, että sopimuksen vaatiman erityisen painavan syyn tulee olla voimassa sopimuksen tekohetkellä sekä silloin, kun sopimukseen vedotaan. Myös kilpailukieltosopimukseen mahdollisesti sisältyvä vahingonkorvauslauseke voi lisätä riskiä työnantajan kannalta, sillä vahingonkorvauksen saaminen edellyttää näyttöä työnantajan puolelta siitä, että työntekijä on tahallaan rikkonut tai laiminlyönyt kilpailukieltosopimuksestaan johtuvia velvollisuuksiaan. Työnantajan tulee myös näyttää toteen kyseisen vahingon rahallinen suuruus. Tämän lisäksi kilpailukieltosopimuksiin liittyy työnantajalle ja työntekijälle yhteisiä riskejä, jotka syntyvät siitä, että sopimuksen osapuolet tulkitsevat sopimusta eri tavalla. Myös se, että kilpailukieltosopimuksesta mahdollisesti syntynyt riita viedään tuomioistuimen ratkaistavaksi, lisää sekä taloudellista riskiä että maineriskiä työnantajan ja työntekijän kannalta.

Edellä mainittujen riskien pienentämiseksi työnantajan ja työntekijän kannattaa käydä solmittavan kilpailukieltosopimuksen ehdot tarkasti läpi ja huolehtia siitä, ettei sopimukseen jää tulkinnanvaraa. Työntekijöiden kannalta on myös erittäin tärkeää, että he ovat tietoisia kilpailukieltosopimuksiin liittyvistä oikeuksistaan.