Journalistien kokemuksia kuntatalousuutisoinnista
Aro, Ville (2021)
2021
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110298024
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110298024
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena on ollut selvittää journalistien kokemuksia kuntatalousuutisoinnista. Tutkimuksen tavoitteena oli vastata kahteen tutkimuskysymykseen: 1) Miten journalistien mielestä lukijat reagoivat kuntatalousuutisiin? ja 2) Mitkä tekijät vaikuttavat journalistien mielestä siihen, millaisiksi kuntatalousuutiset muotoutuvat?
Valitusta aiheesta tehty tutkimus on niukkaa ja painottunut taloustieteelliseen lähestymistapaan. Tästä syystä tämä tutkimus pyrkii kontribuoimaan aiheeseen lähestymällä sitä taloushallintotieteen ja journalistiikan rajapinnoissa olevalla tutkimusasetelmalla. Teoreettisesti tutkielma hyödyntää päämies-agentti-teorian ja vallan vahtikoira -ilmiön yhdistelmää.
Tutkimuksen aineistona käytettiin kahdeksan journalistin haastattelua, ja nämä haastatellut journalistit rekrytoitiin sillä perusteella, että he olivat uutisoineet kuntataloudesta kevääseen 2021 mennessä. Journalistit rekrytoitiin Uudeltamaalta sekä Varsinais-Suomesta. Kuntatalous määriteltiin tässä tutkimuksessa talousarvio- ja tilinpäätöstalouden kautta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Haastatellut journalistit olivat hyvin kokeneita, sillä toimittajakokemusta heillä oli 25–41 vuotta.
Keskeisiksi tutkimustuloksiksi saatiin, että lukijat reagoivat kuntatalousuutisiin, mikäli he kokevat niiden konkreettisesti koskettavan elämäänsä. Lisäksi havaittiin myös, että eniten reaktioita kuntatalousuutisiin saatiin niiltä lukijoilta, jotka olivat jo valmiiksi aktiivisia kuntapolitiikan saralla. Tutkimustuloksena havaittiin myös, että journalistien mahdollisuudet tuottaa kuntatalousuutisia vaihtelivat paljon lehden resursseista riippuen. Paikallinen poliittinen kulttuurikin saattaa vaikuttaa journalistien mahdollisuuksiin tuottaa kuntatalousuutisia. Joidenkin journalistien mielestä myös kuntatalouden konsernitarkastelua olisi hyvä selkiyttää. Näiden lisäksi journalistinen identiteetti vaikuttanee kuntatalousuutisoinnin muotoutumiseen.
Jatkotutkimuksen aiheiksi nousee muutamia teemoja. Tämän pro gradun kaltainen tutkimus voitaisiin toteuttaa myös muissa Suomen maakunnissa. Toisaalta voitaisiin tutkia nuorempien ja vähemmän kokeneiden journalistien kokemuksia aiheesta. Myös soteuudistuksen toteutumisen myötä olisi hyvä selvittää journalistien kokemuksia. Nämä teemat loisivat edellytyksiä parantaa kuntatalousuutisointia ja samalla mahdollisesti kuntademokratian toimivuutta.
Valitusta aiheesta tehty tutkimus on niukkaa ja painottunut taloustieteelliseen lähestymistapaan. Tästä syystä tämä tutkimus pyrkii kontribuoimaan aiheeseen lähestymällä sitä taloushallintotieteen ja journalistiikan rajapinnoissa olevalla tutkimusasetelmalla. Teoreettisesti tutkielma hyödyntää päämies-agentti-teorian ja vallan vahtikoira -ilmiön yhdistelmää.
Tutkimuksen aineistona käytettiin kahdeksan journalistin haastattelua, ja nämä haastatellut journalistit rekrytoitiin sillä perusteella, että he olivat uutisoineet kuntataloudesta kevääseen 2021 mennessä. Journalistit rekrytoitiin Uudeltamaalta sekä Varsinais-Suomesta. Kuntatalous määriteltiin tässä tutkimuksessa talousarvio- ja tilinpäätöstalouden kautta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Haastatellut journalistit olivat hyvin kokeneita, sillä toimittajakokemusta heillä oli 25–41 vuotta.
Keskeisiksi tutkimustuloksiksi saatiin, että lukijat reagoivat kuntatalousuutisiin, mikäli he kokevat niiden konkreettisesti koskettavan elämäänsä. Lisäksi havaittiin myös, että eniten reaktioita kuntatalousuutisiin saatiin niiltä lukijoilta, jotka olivat jo valmiiksi aktiivisia kuntapolitiikan saralla. Tutkimustuloksena havaittiin myös, että journalistien mahdollisuudet tuottaa kuntatalousuutisia vaihtelivat paljon lehden resursseista riippuen. Paikallinen poliittinen kulttuurikin saattaa vaikuttaa journalistien mahdollisuuksiin tuottaa kuntatalousuutisia. Joidenkin journalistien mielestä myös kuntatalouden konsernitarkastelua olisi hyvä selkiyttää. Näiden lisäksi journalistinen identiteetti vaikuttanee kuntatalousuutisoinnin muotoutumiseen.
Jatkotutkimuksen aiheiksi nousee muutamia teemoja. Tämän pro gradun kaltainen tutkimus voitaisiin toteuttaa myös muissa Suomen maakunnissa. Toisaalta voitaisiin tutkia nuorempien ja vähemmän kokeneiden journalistien kokemuksia aiheesta. Myös soteuudistuksen toteutumisen myötä olisi hyvä selvittää journalistien kokemuksia. Nämä teemat loisivat edellytyksiä parantaa kuntatalousuutisointia ja samalla mahdollisesti kuntademokratian toimivuutta.