" Miks tää systeemi ei toimi?" : Etnografia inkluusiota kohti kulkevasta yläkoulusta
Alajoki, Jaana (2021)
Alajoki, Jaana
Tampereen yliopisto
2021
Kasvatus ja yhteiskunta -tohtoriohjelma - Doctoral Programme of Education and Society
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2021-11-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2176-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2176-5
Tiivistelmä
Väitöskirja tarkastelee inkluusion rakentumista peruskoulun yläluokilla (vuosiluokat 7–9). Koulumaailman käsitteenä inkluusio viittaa kaikkien yhdessä opiskeluun omista lähtökohdistaan käsin sekä jokaista oppijaa kunnioittavaan koulukulttuuriin. Tutkimustehtävänä oli selvittää inkluusion toimimisen edellytyksiä yläkoulussa ja tarkastella inkluusiota yläkoulun prosessina. Inklusiivisen yläkoulun rakentumista tarkasteltiin opettajien (n=38), oppilaiden (n=4) ja oppilashuollon toimijoiden (n=6) näkökulmista. Tutkimustehtävää lähestyttiin myös systeemiteoreettisesti. Sosiaalisen entropian teoria ja itseorganisoitumisen teoria tarjosivat viitekehyksen inkluusiota kohti kulkevan yläkoulun tarkasteluun prosessina. Tutkimus toteutettiin kouluetnografiana. Tutkimusaineisto analysoitiin sekä aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin että teorialähtöisesti itseorganisoitumisen teorian ydinkäsitteiden avulla.
Tutkimustulosten mukaan toimivan inkluusion edellytyksiä ovat hyvä suunnittelu, riittävä resursointi sekä inklusiiviseen kasvatukseen valmistava opettajakoulutus ja täydennyskoulutus. Moniammatillisuus ja oppilashuolto liitettiin osaksi inklusiivisen yläkoulun toimimisen edellytyksiä. Tutkimuksessa havaittiin, että inkluusio yhdistettiin monesti erityisopetukseen, vaikka käsitteenä kaikille yhteinen koulu viittaa koko koulun toimintaan.
Tutkimuksen perusteella inkluusio eteni prosessina. Kokemukset inkluusiosta ilman resursseja saivat yläkoulun opettajat empimään inklusiiviseksi kutsutun koulun toimivuutta. Epäjärjestyksen lisääntyminen luokissa koettiin haittaavan oppimista ja opettamista. Tutkimukseen osallistuneet opettajat kantoivat huolta siitä, onko jokaisella oppilaalla peruskoulun päättyessä riittävät tiedot ja taidot siirtyä opiskelemaan toiselle asteelle. Oppilashuollon toimijat korostivat jokaisen oppilaan oikeutta osallisuuteen. Oppilaat pohtivat koulusysteemin tekemiä eroja oppilaiden välillä. Omaa tai toisen tuen tarvetta ei koettu oppilaiden keskuudessa erityisenä asiana. Mukaan kuulumisen tarve ohitti paikoin oppimisen tarpeen, mutta ei syrjäyttänyt sitä. Inkluusion systeeminen tarkastelu tarjoaa kouluille mahdollisuuden arvioida inkluusiota koulukohtaisena prosessina ja sitä kautta kehittää koulujen omaa inklusiivista toimintakulttuuria.
Tutkimustulosten mukaan toimivan inkluusion edellytyksiä ovat hyvä suunnittelu, riittävä resursointi sekä inklusiiviseen kasvatukseen valmistava opettajakoulutus ja täydennyskoulutus. Moniammatillisuus ja oppilashuolto liitettiin osaksi inklusiivisen yläkoulun toimimisen edellytyksiä. Tutkimuksessa havaittiin, että inkluusio yhdistettiin monesti erityisopetukseen, vaikka käsitteenä kaikille yhteinen koulu viittaa koko koulun toimintaan.
Tutkimuksen perusteella inkluusio eteni prosessina. Kokemukset inkluusiosta ilman resursseja saivat yläkoulun opettajat empimään inklusiiviseksi kutsutun koulun toimivuutta. Epäjärjestyksen lisääntyminen luokissa koettiin haittaavan oppimista ja opettamista. Tutkimukseen osallistuneet opettajat kantoivat huolta siitä, onko jokaisella oppilaalla peruskoulun päättyessä riittävät tiedot ja taidot siirtyä opiskelemaan toiselle asteelle. Oppilashuollon toimijat korostivat jokaisen oppilaan oikeutta osallisuuteen. Oppilaat pohtivat koulusysteemin tekemiä eroja oppilaiden välillä. Omaa tai toisen tuen tarvetta ei koettu oppilaiden keskuudessa erityisenä asiana. Mukaan kuulumisen tarve ohitti paikoin oppimisen tarpeen, mutta ei syrjäyttänyt sitä. Inkluusion systeeminen tarkastelu tarjoaa kouluille mahdollisuuden arvioida inkluusiota koulukohtaisena prosessina ja sitä kautta kehittää koulujen omaa inklusiivista toimintakulttuuria.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4945]