Munuaissyöpäkirurgia Tays:ssa vuosina 2000-2002 ja 2015-2017
Henna, Mäntylä (2021)
Henna, Mäntylä
2021
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-11-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110298006
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110298006
Tiivistelmä
Johdanto
Munuaissyöpä kattaa lähes 3 % kaikista syövistä, kirkassolukarsinooman (RCC) esiintyvyys on viime vuosina ollut nousussa. Useimmat ovat oireettomia pitkään ja suurin osa munuaissyöpätapauksista löytyy sattumalta. Tämän työn tarkoituksena on vertailla munuaissyövän kirurgisia hoitotuloksia vuosien 2000–2002 sekä 2015–2017 välillä.
Aineisto ja menetelmät
Kyseessä on retrospektiivinen rekisteritutkimus, jonka aineisto on kerätty Tays:ssa vuosina 2000–2002 sekä 2015–2017 leikattujen munuaissyöpäpotilaiden potilasasiakirjamerkinnöistä. Identifioimme ICD-koodilla C64.88 diagnosoidut munuaissyöpäpotilaat. Lisäksi haimme potilaita erilaisilla toimenpidekoodeilla. Aineistoksi saimme 116 vuosina 2000–2002 ja 128 vuosina 2015–2017 leikattua potilasta.
Tulokset
Vuosina 2000–2002 potilaiden keski-ikä munuaissyövän diagnoosihetkellä oli 66,2 vuotta, vuosina 2015–2015 66,6 vuotta. Suurimmalla osalla todettiin paikallinen solidi syöpä, metastasoitunut syöpä havaittiin vuosina 2000–2002 27,6 %:lla ja vuosina 2015–2015 23,4 %:lla potilaista. Vuosina 2000–2002 kaikille potilaille suoritettiin avoin leikkaus, joko transabdominaalisesti (90,5 %) tai retroperitoneaalisesti (9,5 %). Vuosina 2015–2017 käytettiin avoimen leikkauksen lisäksi myös laparoskooppista leikkausta; avoimesti leikattiin 36,7 % potilaista, laparoskooppisesti 63,3 %. Leikkausvuodon määrä oli merkittävästi vähäisempi 2015-2017 (200 ml vs 650 ml (p < 0,05)). Verensiirtoja suoritettiin leikkauksen aikana vuosina 2000-2002 50,0 %:lle potilaista, vuosina 2015-2017 vastaava luku oli 11,7 %, (p<0.05). Keskimääräinen sairaalassaoloaika lyheni 7,5 vuorokaudesta 5,5 vuorokauteen (p<0.05). Clavien-Dindo-luokituksessa vuosina 2000–2002 oli I-II asteen komplikaatioita 9.5 % ja III-V asteen komplikaatioita 17,2 %. Vastaavat prosenttiluvut 2015-2017 oli 21,0 % ja 3,2 % (p < 0.05).
Pohdinta
Nefrektomian osalta verensiirtojen ja verenvuodon määrä leikkauksen aikana ovat vähentyneet merkittävästi, samoin komplikaatioiden ja sairaalahoidon pituus. Nämä muutokset selittynevät leikkaustekniikan ja anestesiahoidon kehittymisellä sekä hoidon kehittymisellä. Myös sytoreduktiivisia nefrektomioita tehdään aiempaa vähemmän lääkehoidon kehittymisen myötä.
Munuaissyöpä kattaa lähes 3 % kaikista syövistä, kirkassolukarsinooman (RCC) esiintyvyys on viime vuosina ollut nousussa. Useimmat ovat oireettomia pitkään ja suurin osa munuaissyöpätapauksista löytyy sattumalta. Tämän työn tarkoituksena on vertailla munuaissyövän kirurgisia hoitotuloksia vuosien 2000–2002 sekä 2015–2017 välillä.
Aineisto ja menetelmät
Kyseessä on retrospektiivinen rekisteritutkimus, jonka aineisto on kerätty Tays:ssa vuosina 2000–2002 sekä 2015–2017 leikattujen munuaissyöpäpotilaiden potilasasiakirjamerkinnöistä. Identifioimme ICD-koodilla C64.88 diagnosoidut munuaissyöpäpotilaat. Lisäksi haimme potilaita erilaisilla toimenpidekoodeilla. Aineistoksi saimme 116 vuosina 2000–2002 ja 128 vuosina 2015–2017 leikattua potilasta.
Tulokset
Vuosina 2000–2002 potilaiden keski-ikä munuaissyövän diagnoosihetkellä oli 66,2 vuotta, vuosina 2015–2015 66,6 vuotta. Suurimmalla osalla todettiin paikallinen solidi syöpä, metastasoitunut syöpä havaittiin vuosina 2000–2002 27,6 %:lla ja vuosina 2015–2015 23,4 %:lla potilaista. Vuosina 2000–2002 kaikille potilaille suoritettiin avoin leikkaus, joko transabdominaalisesti (90,5 %) tai retroperitoneaalisesti (9,5 %). Vuosina 2015–2017 käytettiin avoimen leikkauksen lisäksi myös laparoskooppista leikkausta; avoimesti leikattiin 36,7 % potilaista, laparoskooppisesti 63,3 %. Leikkausvuodon määrä oli merkittävästi vähäisempi 2015-2017 (200 ml vs 650 ml (p < 0,05)). Verensiirtoja suoritettiin leikkauksen aikana vuosina 2000-2002 50,0 %:lle potilaista, vuosina 2015-2017 vastaava luku oli 11,7 %, (p<0.05). Keskimääräinen sairaalassaoloaika lyheni 7,5 vuorokaudesta 5,5 vuorokauteen (p<0.05). Clavien-Dindo-luokituksessa vuosina 2000–2002 oli I-II asteen komplikaatioita 9.5 % ja III-V asteen komplikaatioita 17,2 %. Vastaavat prosenttiluvut 2015-2017 oli 21,0 % ja 3,2 % (p < 0.05).
Pohdinta
Nefrektomian osalta verensiirtojen ja verenvuodon määrä leikkauksen aikana ovat vähentyneet merkittävästi, samoin komplikaatioiden ja sairaalahoidon pituus. Nämä muutokset selittynevät leikkaustekniikan ja anestesiahoidon kehittymisellä sekä hoidon kehittymisellä. Myös sytoreduktiivisia nefrektomioita tehdään aiempaa vähemmän lääkehoidon kehittymisen myötä.