Kaksivuotinen esiopetus kansalaisten tulkitsemana: Diskurssianalyysi vauva.fi-sivuston verkkokeskustelusta
Ankelo, Viivi (2021)
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-11-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110287977
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110287977
Tiivistelmä
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu on tänä syksynä 2021 alkanut kokeilukunnissa. Kaksivuotinen esiopetus tarkoittaa käytännössä sitä, että kaksivuotta ennen peruskouluun menoa aloitetaan esiopetus. Kokeiluun osallistuvia lapsia koskee tavallisen esiopetuksen tavoin oppivelvollisuus eli vuoden sisällä on käytävä vähintään 700 tuntia esiopetusta, mikä on perheelle maksutonta. Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu on kuitenkin herättänyt monenlaisia kansalaismielipiteitä eri medioissa. Näillä mielipiteillä on vaikutusta suhtautumiseemme ja toimintaamme yhteiskunnassa, joten on syytä tarkastella, millaisia merkityksiä kaksivuotinen esiopetus saa internetin verkkokeskustelussa.
Sosiaalisen konstruktionismin periaatteen mukaan tieto on sosiaalisesti rakentunutta, jolloin myös verkkokeskusteluissa tuotettu teksti on eräänlaista tietoa ilmiöstä. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, millaisia merkityksiä kaksivuotinen esiopetus sai yhden verkkokeskustelun kommenteissa. Tieto kaksivuotisesta esiopetuksesta rakentui sosiaalisesti keskustelemalla. Merkitysten lisäksi selvitettiin kommentoijien positioita eli sitä, mistä lähtökohdista he perustelevat näkemyksiään.
Tutkimuksen aineisto kerättiin tätä tutkimusta varten perustetun keskusteluketjun kommenteista, jonka alustana toimi vauva.fi-keskustelufoorumi. Diskurssianalyysin tuloksena keskusteluista nousi kuusi tulkintarepertuaaria, joissa kaksivuotinen esiopetus sai merkityksiä. Nämä kuusi tulkintarepertuaaria ovat kouluvalmiuden, lapsilähtöisyyden, tasavertaisuuden, varhaiskasvatuksen laadun, muuttumattomuuden ja kansainvälisyyden repertuaarit. Tulkintarepertuaarien rinnalla tarkasteltiin kommenttien positioita eli sitä, mistä näkökulmasta mielipiteitä perusteltiin. Keskusteluketjussa kaksivuotista esiopetusta tarkasteltiin muun muassa seuraavista positioista: omista kokemuksista lapsuusmuistoina, vanhempana, opettajana tai pääkaupunkiseutulaisena.
Keskustelu kaksivuotisesta esiopetuksesta oli hyvin monipuolista, ja sitä tarkasteltiin monista eri näkökulmista. Palstalla rakentunut tieto oli kuitenkin verrattavissa aiempiin arviointeihin kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta. Ottaen huomioon kaksivuotisen esiopetuksen tehtävän lisätä vanhempien tietoisuutta laadukkaan varhaiskasvatuksen toimintatavoista ja hyödyistä lapsen kehitykselle, on tämän tutkimuksen perusteella tehtävä vielä työtä. Valtakunnallisesti kaksivuotista esiopetusta kehittäessä on siis tärkeää ottaa huomioon, miten se rakentuu kansalaisten keskuudessa, jolloin voidaan rakentaa yhteisesti laadukasta ja lasten hyvinvoinnin kannalta parasta mahdollista tulevaisuutta.
Sosiaalisen konstruktionismin periaatteen mukaan tieto on sosiaalisesti rakentunutta, jolloin myös verkkokeskusteluissa tuotettu teksti on eräänlaista tietoa ilmiöstä. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, millaisia merkityksiä kaksivuotinen esiopetus sai yhden verkkokeskustelun kommenteissa. Tieto kaksivuotisesta esiopetuksesta rakentui sosiaalisesti keskustelemalla. Merkitysten lisäksi selvitettiin kommentoijien positioita eli sitä, mistä lähtökohdista he perustelevat näkemyksiään.
Tutkimuksen aineisto kerättiin tätä tutkimusta varten perustetun keskusteluketjun kommenteista, jonka alustana toimi vauva.fi-keskustelufoorumi. Diskurssianalyysin tuloksena keskusteluista nousi kuusi tulkintarepertuaaria, joissa kaksivuotinen esiopetus sai merkityksiä. Nämä kuusi tulkintarepertuaaria ovat kouluvalmiuden, lapsilähtöisyyden, tasavertaisuuden, varhaiskasvatuksen laadun, muuttumattomuuden ja kansainvälisyyden repertuaarit. Tulkintarepertuaarien rinnalla tarkasteltiin kommenttien positioita eli sitä, mistä näkökulmasta mielipiteitä perusteltiin. Keskusteluketjussa kaksivuotista esiopetusta tarkasteltiin muun muassa seuraavista positioista: omista kokemuksista lapsuusmuistoina, vanhempana, opettajana tai pääkaupunkiseutulaisena.
Keskustelu kaksivuotisesta esiopetuksesta oli hyvin monipuolista, ja sitä tarkasteltiin monista eri näkökulmista. Palstalla rakentunut tieto oli kuitenkin verrattavissa aiempiin arviointeihin kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta. Ottaen huomioon kaksivuotisen esiopetuksen tehtävän lisätä vanhempien tietoisuutta laadukkaan varhaiskasvatuksen toimintatavoista ja hyödyistä lapsen kehitykselle, on tämän tutkimuksen perusteella tehtävä vielä työtä. Valtakunnallisesti kaksivuotista esiopetusta kehittäessä on siis tärkeää ottaa huomioon, miten se rakentuu kansalaisten keskuudessa, jolloin voidaan rakentaa yhteisesti laadukasta ja lasten hyvinvoinnin kannalta parasta mahdollista tulevaisuutta.